Tulevana viikonloppuna Kempeleessä kisataan nuorten moniottelun SM-mitaleista. Kisat on jaettu Oulun ja Kempeleen välillä. Kilpailutapahtuman jakaminen kahteen paikkaan on vakiintunut käytäntö. Yhdellä kentällä kisoja ei ehtisi viemään läpi viikonlopun aikana. Kempeleessä kisataan naisten sarjojen lisäksi P15- ja T14-ikäluokissa.
– Jako tuli sen takia, että miesten kymmenottelussa on lajina kiekko ja Kempeleen kentän kiekkohäkki ei aivan täytä turvallisuusvaatimuksia. Siksi miehet ottelevat Raatissa ja naiset Sarkkirannassa, Kempeleen Kirin yleisurheilujaoston Jukka Koskela kertoo.
Oulussa kisojen järjestäjäseura on Oulun Pyrintö. Kempeleessä järjestäjiä on kolme. Kiri, Limingan Niittomiehet ja Kuivasjärven Aura. Vastuun jakaminen on ennen kaikkea resurssikysymys.
– Me kolme olemme sen verran pienempiä seuroja, että yksin kisoja ei olisi pystytty järjestämään, tuskinpa kaksinkaan. Kun kolmestaan yhdistetään voimat, niin pystytään tuollainenkin polkaisemaan pystyyn.
Kisojen järjestelytoimikunnat kokoustivat ensimmäisiä kertoja jo liki vuosi sitten. Sen jälkeen kokouksia on kertynyt pitkästi toistakymmentä. Koskelan mukaan yhteistyö kolmen seuran välillä on toiminut hyvin.
– Ei ole ollut mitään suurempia ongelmia. Nuoremmille urheilijoille pidettiinkin jo yhdet kisat yhteistoimin Kempeleen kentällä. Ikään kuin kenraaliharjoituksen merkeissä. Vähän testailtiin, että miten toimitsijat osaavat hommia ja miten asiat muuten toimivat.
Sarkkirantaan odotetaan noin kahdeksaakymmentä urheilijaa kummallekin päivälle. Tapahtuma työllistää viikonlopun aikana noin sata henkilöä toimitsijatehtäviin ja muihin oheistöihin. Seurojen välillä tehtäviä on jaettu jo hyvissä ajoin.
– On sovittu kuka hoitaa pituushypyn, kuka keihäänheiton, kuka minkäkin lajin toimitsijatehtävät, kisakansliatehtävät, ruokailut ja niin edelleen. Ne on täytynyt jakaa, että kaikki saadaan valmiiksi ajallaan.
Suorituspaikkoja ja alueita on valmisteltu mahdollisimman paljon, mutta aivan kaikkea ei pysty tekemään kovin paljoa etukäteen. Esimerkiksi sektoriviivat vedetään vasta vähän ennen kisojen alkua.
– Kenttähenkilökunta on kyllä ollut innolla mukana valmistelemassa suorituspaikkoja. Kaikki paikat eivät ole olleet ihan siinä kunnossa, missä niiden kuuluisi olla SM-kisoja varten, mutta kyllä siellä ovat kenttämiehet olleet innoissaan tekemässä töitä, että saadaan hyvin vedettyä kisat läpi.
Alkukesästä Sarkkirannassa maalattiin ratamerkinnät uusiksi ja täksi kesäksi urheilukentälle hankittiin muun muassa sähköinen ajanottojärjestelmä ja seiväshyppypatja ja -telineet.
– Paljon on hankittu varusteita muutenkin. On tullut uusia heittovälineitä ja rimoja ja lähtötelineet on uusittu. Tämä kisa tuli meidän yleisurheiluväkemme kannalta hyvään saumaan. Paikallisetkin urheilijat pääsevät nauttimaan siitä, että varustus on ajanmukainen. Kunta on panostanut tänä kesänä todella hyvin kentän varustukseen, Koskela kiittelee.
Koskela näkee, että hankinnoista ja kisojen järjestämisestä on hyötyä myös tulevaisuudessa.
– Kyllä se parantaa meidän harjoitteluolosuhteitamme ja uskon, että se motivoi nuoria urheilijoita jatkamaan harjoittelua ja yleisurheilua.
Katsojamääriä Kempeleessä ei haluta arvioida etukäteen. Luonnollisesti paikalle toivotaan mahdollisimman paljon seuraajia, mutta varsinaisia tavoitteita sen suhteen ei ole.
– Toivottavasti paikalliset innostuvat katsomaan ja kannustamaan nuoria yleisurheilijoita. Aikuisten arvokisoissa he eivät vielä ole esiintyneet, mutta varmaankin tulevaisuudessa heitäkin sinne nousee.
– Minusta ainakin on kivaa, jos on ollut katsomassa sellaista urheilijaa jo nuorena, joka aikuisena menestyy arvokisoissa.
Kempeleen kentällä ei ottele pelkästään nuorten sarjojen urheilijoita. Kuivasjärven Auran rahastonhoitaja Anne Karvinen-Poutasen mukaan mukana on myös yleisten sarjojen kisaajia.
– Aluksi ajatus teilattiin. Ajateltiin, että ei oteta mukaan mitään ylimääräistä, mutta luvattiin sitten, että yksi erällinen – maksimissaan kuusi urheilijaa – voi tulla kisaamaan.
Nuorten seassa Sarkkirannassa ottelevat muun muassa Jutta ja Hertta Heikkinen. Jutta on nelinkertainen Suomen mestari, Hertan kaulaan taas on ripustettu pari hopeaa ja pronssi. Heikkisiä ei houkuteltu kisoihin vetonaulaksi, vaan aloite tuli urheilijoilta itseltään.
– He haluavat otella vähintään kerran kuukaudessa ja tuossahan se menee sivussa. Ei muutama urheilija niin paljoa tuo lisää työtä. Painostus oli niin kova, heidän on pakko päästä vielä ottelemaan, Karvinen-Poutanen naurahtaa.
Kansallisen tason ottelijat kilpailevat N22-sarjan mukana, mutta kuitenkin varsinaisen kilpailun ulkopuolella. Vaikka kyseessä on nuorten kisat, kokeneiden kilpailijoiden osallistumisen voi nähdä myös hyvänä asiana.
– He ovat esimerkkinä ja esikuvana monelle nuorelle ottelijalle. Kyllä siinä on sellainenkin positiivinen puoli.
Järjestäjäseurojen kilpailuedustus on näissä kisoissa pääosin kuivasjärveläisten harteilla. Auralla on edustajia viikonlopun koitoksissa kokonaisuudessaan viitisen kappaletta. Kirin urheilijat ovat sen verran nuoria, ettei seuralla näissä kisoissa ole kilpailijoita.
Niittomiehillä edustajia on yksi. Valmennuspäällikkö Jorma Jokelan mukaan tilanne Limingassa on samankaltainen kuin Kempeleessä.
– Nuoremmissa ikäluokissa meillä on kyvykkäitä ottelijatyyppejä useampikin. Sieltä on tulossa hyviä ja lajitaitavia tyyppejä – itseasiassa aluemestaruuksia voittaneitakin – mutta ei vielä näihin kisoihin. Jos intoa riittää, ovat varmasti parin vuoden sisään korkealla tasolla. Meidän urheilijamme ovat monipuolisia nuoria, mutta varsinaista moniottelukokemusta on vain muutamilla.
Sarkkirannassa on tarjolla laaja-alainen urheilukarkelo myös kannustajille. Moniottelussa nopeudella ja voimalla on suuri rooli, mutta ennen kaikkea laji edellyttää monipuolisuutta.
– Se vaatii henkisiä ominaisuuksia ja täytyy tietysti olla fyysisestikin huippulahjakas. Ja pitää olla sellaista rakkautta urheiluun. Lajien kirjon vuoksi otteleminen on haastavaa ja siinä onkin samalla sen kiehtovuus, Jokela muotoilee.
Ottelupäivinä kisatapahtumat alkavat aamupäivällä kymmenen aikoihin ja jatkuvat pitkälle iltaan asti. Pitkät päivät eivät pelota, järjestäjäpuolella tapahtuman alkamista odotetaan innokkaana.
– Olemme seurana ensimmäistä kertaa SM-tason kisan järjestäjänä tällaisella vastuulla. Kyllä se on erittäin mukava haaste. Ja mittava urakka.
Kun kolmestaan yhdistetään voimat, niin pystytään tuollainenkin polkaisemaan pystyyn.Kempeleen urheilukentällä kisataan nuorten moni-ottelun Suomen mestaruuksista tulevana viikonloppuna.
Kisaisännyys on jaettu Kempeleen ja Oulun välillä, Sarkkirannassa kilpaillaan T14-,P15-, N17-, N19- ja N22-sarjoissa.
Kempeleessä kisat järjestetään Kirin, Limingan Niittomiesten ja Kuivasjärven Auran yhteistyönä.
Päiväkohtaisesti urheilukentällä viilettää noin kahdeksankymmentä urheilijaa ja sata toimitsijaa.
