Kodin ja työn ra­ja­mail­la

Hierojapariskunta Lehtola vaihtaa vuoroja lennosta

Kyösti ja Marjo Lehtola täydentävät toisiaan niin työssä kuin arjessa.
Kyösti ja Marjo Lehtola täydentävät toisiaan niin työssä kuin arjessa.
Kuva: Tanja Gallén

Vaimo Marjo Lehtola on toki ikänsä isän työtä seuranneena kuullut tarinat miten asiakkaat ovat saaneet apua moniin vaivoihin ja välttäneet jopa leikkauksia isän avulla. Isän käsittelyssä itkuiset koliikkilapsetkin saivat apua. Marjon työskennellessä kehitysvammaisten parissa, hänelle heräsi myös ajatus siitä, kuinka heitäkin voisi hieronnalla auttaa.

Näistä lähtökohdista pariskunnalle syntyi päätös lähteä Raaheen opiskelemaan klassista hierontaa. Vuonna 2015 Lehtolat perustivat oman yrityksen, jossa Kyösti aloitti ensin ja Marjo tuli mukaan puoli vuotta myöhemmin.

– Muistan kyllä vannoneeni aikoinaan, etten yrittäjäksi ala, mutta tässä sitä ollaan, Marjo naurahtaa.

Asiakaskunta tule Lehtoloilta hakemaan apua erilaisiin vaivoihin, joihin ratkaisuja haetaan pintaa syvemmältä ja hermolinjoja seuraten.

Erilaiset nivelvaivat polvissa, nilkoissa ja olkapäissä sekä alaselkävaivat ovat tyypillisimpiä vaivoja, joissa Lehtoloiden puoleen käännytään.

– Vaiva voi olla hyvin selkeä missä se tuntuu, mutta sen lähde paikallistuu hermojen kautta jonnekin muualle. Minusta lääketiede ja vaihtoehtohoidot kulkevat käsi kädessä, eivätkä ne poissulje toisiaan. Kaikkeen ei pysty auttamaan lääkkeillä, mutta ei näillä hoidoillakaan kaikkia pysty auttamaan, Kyösti toteaa.

Kosketuksen hyvää tekevään voimaan toki Lehtolatkin uskovat, mutta hieronnassa he pyrkivät siihen, että hoito tuntuu muultakin kuin silitykseltä.

– Appiukkoa on kiittäminen tästä hierontatyylistä, joka kyllä vähän poikkeaa klassisesta. Se on semmoista kovempinäppistä kuokkimista, Kyösti nauraa.

Me vuorotellaan työssä ja kotona ja se on ihan näppärää lasten kuskauksen ja muun kannalta.

Usein Lehtoloiden asiakkaat ovatkin käyneet jo lääkärin pakeilla, eikä vaivoihin olla saatu täysin apua. Tuki- ja liikuntaelinvaivoihin ei perusterveydenhuollossa riitä resurssit kovin pitkälle, vaan lääkkeistä parhaimpia ovat yleensä liikunta ja lihashuolto. Siihen Lehtolat tarjoavat apuaan.

– Tässä työssä ehtii kunnolla keskustella asiakkaan kanssa ja ei ole niin kiire. Yleensä tehdään parin viikon välillä kahdesta neljään tiheämpää hoitokertaa ja sitten vielä suositellaan säännöllisesti jatkoa, mutta ei enää niin tiiviiseen tahtiin, Kyösti kertoo.

Marjo on huomannut ihmisten tänä päivänä olevan entistä tietoisempia oman kehonsa kunnosta ja tarpeesta sen huoltoon mitä enemmän ikää tulee mittariin. Marjon erityisalaa ovat lapset ja uusimpana osaamisen alana naisten synnytyksen jälkeinen kehonhuolto.

– Vatsalihasten erkauma on muun muassa sellainen johon pystytään hoitokäsittelyillä vaikuttamaan todella paljon. Siihen voidaan vaikuttaa hoidolla jopa nopeammin kuin vuosien harjoittelulla, Marjo sanoo.

Kyöstin huomiot ovat olleet urheilevien nuorten vähäisessä lihashuollossa. Kovaa treenatessa ja treenimäärien noustessa usein unohdetaan lihashuollon tärkeys.

– Se ei ehkä näy heti, mutta ikää kun karttuu, niin laiminlyönnit alkavat näkyä, Kyösti tuumaa.

Roolijako Lehtolan pariskunnalla on selkeä niin ammatillisesti kuin siviilissäkin. Kyösti aloittaa aamusta tehden viidestä seitsemään hoitoa ja Marjo jatkaa iltapainotteisesti kahdesta kolmeen asiakkaan kanssa.

Kotityöt jaetaan samassa suhteessa vaikkakin päinvastoin.

Kyöstin asiakkaat ovat pääosin yritysasiakkaita ja Marjon erikoisalaa ovat lapset ja äidit. Molemmilla on omat vahvuudet, joiden parissa työskennellään.

– Me vuorotellaan työssä ja kotona ja se on ihan näppärää lasten kuskauksen ja muun kannalta, Kyösti toteaa.

– Ja onhan se loistavaa, kun voi konsultoida toiselta, jos jotain on mielenpäällä, Marjo lisää.

Yhteistyö sujuu sulassa sovussa ja vaikka välillä vuoroa vaihdetaan lennosta, ehtivät Lehtolat huolehtimaan myös omasta jaksamisesta ja parisuhteestaan. Viikonlopuille järjestetään aikaa koko perheelle.

Työriitoja ei Lehtoloilla ole ollut, vaan molemmat luottavat toisen ammattitaitoon.

– On tässä parikymmentä vuotta yhdessä oltu ja jos seuraavat kaksikymmentä vuotta menee yhtä leppoisasti, niin hyvä niin, Kyösti tuumaa vilkaisten vieressä nyökyttelevää vaimoaan.

Ilmoita asiavirheestä