LIMINKA Limingan kirkkoon aiotaan rakentaa maalämpöjärjestelmä. Tälle vuodelle on varattu määräraha lämmitysjärjestelmän selvitystöihin, jotka alkanevat ensi syksyn aikana. Rakentaminen päässee alkuun vuoden 2018 puolella.
Tällä hetkellä kirkossa on suora sähkölämmitys, joka säädetään peruslämmölle silloin kun kirkossa ei ole toimintaa. Lämmityskulut ovat huomattavan suuret, noin 15 000 – 20 000 euroa vuodessa. Lämmitysjärjestelmä alkaa muutenkin olla käyttöikänsä päässä.
– Kävimme tutustumassa Alatornion kirkkoon, jossa on tehty vastaava remontti. Siellä vuotuiset lämmityskulut on saatu pudotettua 32 000 eurosta 4 000 – 5 000 euroon. Investointi on mittava, mutta se tulee takaisin muutamassa kymmenessä vuodessa, kertoo kirkkoherra Ilkka Tornberg.
Alatornion kirkon siirtäminen maalämmitykseen maksoi noin 250 000 euroa. Ison kivikirkon lämmittäminen vaati kahdentoista lämpökaivon poraamista kirkkomaan käytäville.
Alustavien arvioiden mukaan Limingan kirkon kohdalla kustannukset jäävät pienemmiksi, noin 200 000 euroon. Yhtenä vaihtoehtona on asentaa lämmönkeruuputkisto kirkon vieressä olevaan peltoon, mikä olisi reilusti edullisempaa kuin maalämpökaivojen poraaminen kallioperään.
Tornberg aprikoi, että Limingan kirkon lämmityskustannuksia olisi mahdollista tiputtaa 5 000 euroon vuodessa. Kirkon tasalämpöisenä pitäminen maksaisi noin 10 000 euroa.
Kuluvan vuoden aikana on jo parannettu kirkon yläpohjan lämmöneristystä lisäämällä sinne puhallusvillaa.
Tornbergin mukaan Limingan seurakunnalla on etenkin toiminnallisia paineita pitää kirkko lämpimänä ympäri vuoden.
– Kirkkoa voitaisiin käyttää kuorojen harjoitustilana, koska seurakuntatalon tilat eivät aina ole käytössä. Limingan seurakunnalla on neljä kuoroa, ja jo viime talvena kirkkoa lämmitettiin keskiviikkoisin kahden kuoron harjoitustilaksi.
– Nykytrendi on, että kirkon pitäisi olla monikäyttöisempi tila. Sitä voitaisiin käyttää esimerkiksi nuorten kokoontumisiin ja rippikouluryhmien käyttöön. Rippikouluryhmiä on jouduttu lisäämään lähes joka vuosi. Tämäkin tuo paineita löytää lisätiloja.
Tornberg muistuttaa, että tasalämpöisyys olisi myös kirkon rakenteille paras vaihtoehto.
– Myös puurakenteiset urkupillistöt elävät lämmönvaihteluiden mukaan. Tämän kanssa sitä ollaan eletty. Joskus urkupillejä on jopa huputettu, mutta ei enää viime vuosina.
Lämpöremonttia varten ei kirkkohallitukselta ole luvassa avustusta tai lainaa, mutta hanketta varten voi hakea energia-avustusta.