Kempeleen vanhan kirkon paanukaton uusimiseen tarvittava vanha ja hitaasti kasvanut puutavara tulee Piippolasta Sakari Hankosen hoitamalta metsäyhtymältä. Paanuihin menee noin 30 tukkikuutiota, mutta kokonaiskaatomäärä on 250 kuutiota, sillä sydänpuutukeista käytetään vain nelimetrinen tyviosa. Hankosen kädessä harjakourun malline, jonka avulla kourut sahataan yhtenä kappaleena.
Kuva: Anna Hämeenaho
Paanupuun vuosikasvu saa olla korkeintaan 1,5 millimetriä. Myös kasvu- ja asennussuunnalla on merkitystä, sillä vesi juoksee "myötäkarvaan". Tämän vuoksi puut merkitään heti hakkuupaikalla latvapäästään.
Kuva: Anna Hämeenaho
Puun kosteutta tarkkaillaan koko kuivatusjakson ajan parin viikon välein. Ylös merkitään myös vallitseva ilmankosteus ja -lämpötila. Hankosta avustamassa restaurointikisälli Piia Syri.
Kuva: Anna Hämeenaho
140-vuotiaat tukit kaadettiin Hankosen isovanhempien lähes 100 vuotta sitten ostamalta palstalta, joka oli juuri hakattu tyhjiin tukkipuista. Hankonen kuuluu itsekin jatkuvan metsänkasvatuksen kannattajiin.
Kuva: Anna Hämeenaho
Kempeleen wanhan kirkon paanukaton uusimiseen tarvittava puu tulee Piippolasta. 1700 paanua varten on pitänyt kaataa 250 kuution verran yli satavuotista tukkipuuta. Kaadosta ja kuivatuksesta vastaa restaurointimestarin koulutuksen omaava Sakari Hankonen.
Kuva: Anna Hämeenaho
Kempeleen vanhan kirkon arvokas restaurointiprojekti etenee hiljalleen. Kaikessa hiljaisuudessa on edennyt myös katto-osuus.
Alkusuunnitelmissa oli 1950-luvulla rakennetun katon vioittuneiden paanujen korvaaminen. Tarkempi selvitys osoitti koko katon olevan uusimisen tarpeessa.
Kunnostusprojektin asiantuntijana toimiva restaurointimestari Timo Hammar kertoo syitä olevan useita.
– Visuaalisesti katto on hyvännäköinen, mutta se on käyttöikänsä päässä. Aluskatteena ollut huopa on hapertunut ja paanuissa on halkeamia. Lisäksi tuolloin käytetty kyllästysaine vaikeuttaa tervan pysymistä.
Kempeleessä ollaan monen muun paanukattoprojektin tavoin palaamassa perinteisempiin tapoihin.
– Vanha tapa on todettu kestävämmäksi. Saavutetaan vesihöyryä läpäisevä ja hyvin kuivuva rakenne, johon ei tule katon paloturvallisuutta heikentäviä ilmaonteloita, Hammar selvittää.
Lue lisää 22.1. Rantalakeudesta tai diginä!
