LIMINKA Kunnan maanhankintaperiaatteet ja kaavoitussuunnitelmat vetivät torstai-iltana valtuustosalin täyteen kiinnostuneita. Sen verran perusteelliset esitelmät kunnanjohtaja Pekka Rajala ja kunnanarkkitehti Venanzia Rizzi pitivät, ettei kysymyksiä juuri virkamiehille heitelty.
Eniten puhetta syntyi kunnan pakkolunastussuunnitelmista. Kotirannassa kunta ei pääse hyödyntämään omistamaansa maa-aluetta ilman tieyhteyttä Tupostiehen. Kunta onkin tehnyt pakkolunastuspäätöksen tieyhteyden saamiseksi, sillä maanostoneuvottelut eivät ole edenneet.
– Ensisijaisesti kunta käyttää lempeitä keinoja. Etuosto-oikeus ja lunastus ovat viimeiset keinot, Rajala huomautti.
Hän muisteli 13 vuoden aikana Limingan tehneen pakkolunastuspäätöksen kaksi kertaa, mutta kummallakaan kerralla sitä ei otettu käyttöön.
– Kotirannan alue on meille tärkeä. Tarvitsemme tontteja.
Kunnan oma tonttivaranto on huvennut. 40 uutta kodin paikkaa odottaa Kirkkorannassa, mutta hanke on yksittäisen kuntalaisen tekemän hallinto-oikeusvalituksen vuoksi jäässä.
– Valituksen hinnaksi tulee minimissään kaksi miljoonaa euroa. Tonteille olisi kova kysyntä, mutta valituksen takia emme pääse niitä hyödyntämään. Se tarkoittaa menetettyjä veroeuroja.
Niitä valtionosuusriippuvaisessa Limingassa tarvittaisiin. Kaksi viimeisintä valtionosuusuudistusta ovat vieneet kunnalta käyttöeuroja reippaasti. Samalla sisäilmaongelmaiset koulut ja päiväkodit sekä niiden johdosta tehtävät uudisrakennukset ovat kiristäneet kunnan taloutta entisestään.
– Vaihtoehtoina on pistää hakemus Ouluun kuntaliitoksesta, nostaa veroja kaksi prosenttia tai muuttaa rakenteita. Veroja korotettiin vain 0,5 prosenttia. Jotta pääsemme eteenpäin, meidän tulisi kasvaa hallitusti. Muutoin meiltä loppuvat veronmaksajat. Ja siinä vaiheessa Oulu ottaa meidät hoteisiinsa nopeasti.
Yksityisillä maanomistajilla on keskustassa 43 tonttia ja Tupoksessa 16 tonttia. Ne kuitenkin liikkuvat rakentajille hitaasti. Pekka Rajala pitikin kunnan maanomistuksen ja -hankinnan etuna, että tontit siirtyvät eteenpäin.
– Keskustan alueella meillä on omia tontteja yhden käden sormin laskettava määrä.
Kunnanvaltuuston vuonna 2006 hyväksymää kaavoituksen ja maanhankinnan periaatetta on täydennetty vuonna 2009. Uusi valtuusto päivittänee periaatteita. Kunnanjohtaja lupasi valmistelussa kuultavan myös asukkaita, yhteisöjä ja järjestöjä.
Kunnanarkkitehti Venanzia Rizzi muistutti kaavoitusta ohjaavan myös parhaillaan muutoksessa oleva maakuntakaava sekä Oulun seudun yleiskaava.
Parhaillaan työn alla ovat muun muassa Katajamaan asemakaavan muutos ja laajennus. Hahtikaarin kaavoitusta on suunniteltu vuosille ja 2018-19 ja Ruotsinrannan kaavoittamista 2018-20. Jälkimmäiseltä alueelta kunta ei vielä omista maata.
Etenkin uusien omakotitonttialueiden kanssa riittää tekemistä, jos Liminka aikoo saavuttaa vuoteen 2030 asettamansa tavoitteen: Keskustaan tulisi 2 200 uutta asukasta, Tupokseen 1 600 ja eri kyläalueille 500.
– Limingassa on Oulun parhaat raakamaa-alueet. Pitäkää vain huoli, että kaavoitatte sellaisia maapohjia, missä talot pysyvät terveenä, yleisöstä heitettiin.
Asuinalueiden kaavoituksen lisäksi Limingassa tarvitaan yritystontteja. Parhaillaan tehdään Liminganportin yrityspuiston asemakaavan muutosta ja laajennusta. Käynnissä on myös valtatie kahdeksan osayleiskaava. Senkin tiimoilta Rizzi lupaa kutsua alueen maanomistajat mutta myös asiasta kiinnostuneet kokoon.
– Voidaan käydä asiaa yhdessä työpajatyyppisesti läpi.