Vihreät liminkalaisvaltuutetut Heidi Matkaselkä, Monika Kangas-Siira ja Marjo Heikkinen ovat esittäneet valtuustokysymyksen uskonnon ja omantunnon vapauden toteutumisesta Limingan varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Valtuutetut halusivat tietää, miksei perustuslakia ja opetushallituksen ohjeistuksia ole tässä asiassa noudatettu.
Limingassa on esiintynyt tapauksia, ettei kaikkien oppilaiden vanhemmilta ei ole kysytty lapsen osallistumisesta joko uskonnolliseen tai ei-uskonnolliseen ohjelmaan. ET-oppilaita on ohjattu ei-uskonnollisiin tilaisuuksiin, mutta kaikki huoltajat eivät ole saaneet tästä tietoa. Ei-uskonnolliset tilaisuudet eivät ole olleet sisällöltään uskonnollisten kaltaisia, kuten ohjeistuksen mukaan pitäisi. Lisäksi myös kirkkoon kuulumattomat oppilaat ovat kuulleet seurakunnan aamunavauksen keskusradion kautta.
Näitä seikkoja ollaan kuitenkin korjaamassa, vakuuttaa sivistysjohtaja Päivi Mäki, joka vastasi kysymykseen maanantai-iltana pidetyssä valtuuston kokouksessa.
Opetushallitus on ohjeistanut kuntia esimerkiksi siten, että uskonnottomille on järjestettävä ”mahdollisuuksien mukaan muuta ohjelmaa” uskonnollisten tilaisuuksien ajaksi.
– Eikä tämä tarkoita sitä, että vaihtoehtoista ohjelmaa järjestetään, jos huvittaa. On kartoitettava, mitä mahdollisuuksia kunnassa on. Jos muut lähtevät esimerkiksi kävellen päättäjäiskirkkoon, toisena vaihtoehtona voisi olla vaikka retki museoon tai kirjastoon, jossa kerrottaisiin keväisiä tarinoita, Matkaselkä antaa esimerkin.
Oleellista olisi, että vaihtoehtoisen tilaisuuden ohjelma olisi hyvissä ajoin kaikkien vanhempien tiedossa, ja että myös kirkkoon kuuluvat voisivat halutessaan valita sen.
Myös Heidi Matkaselällä ja monella hänen tuttavillaan on ollut kokemuksia lain ja ohjeiden noudattamatta jättämisestä.
– Poikani kohdalla kävi niin, että pääsiäiskirkkoon osallistumisesta kysyttiin hyvin myöhään, eikä vielä tuntia ennen sen alkamista tiedetty, mihin poikani siksi ajaksi laitetaan. Iltapäivällä kävi ilmi, että hän oli ollut pienten puolella hoidossa.
Matkaselkä korostaa useaan otteeseen, että syy tapahtuneeseen ei ollut henkilökunnassa vaan puutteellisessa ohjeistuksessa.
– Perustuslakiin on kirjattu kaikkia koskeva uskonnonvapaus. Kirkkoon kuulumattomat on kasvava joukko, joka on myös otettava huomioon.
Hän huomauttaa, että usein aiheesta käytävä keskustelu lipsahtaa sivuraiteille. Aletaan puhua suvivirren kieltämisestä tai maahanmuutosta ja monikulttuurisuudesta. Matkaselän mielestä tällä halutaan sumentaa pääasiaa: ihmisten yhdenvertaisuutta.
– Ei ole tarkoitus loukata kenenkään uskonnonvapautta tai hyökätä kirkkoa vastaan. Jokainen voi vapaa-aikanaan osallistua uskonnollisiin tilaisuuksiin niin paljon kuin tahtoo.
Jotkut liminkalaisvanhemmat harkitsevat kantelevansa aluehallintovirastolle esiin nousseista puutteista.
Matkaselkä pitää syntynyttä tilannetta harmillisena.
– Silloin, kun toistuvat yhteydenotot päiväkoteihin, kouluihin tai viranhaltijoihin eivät auta eivätkä asiat muutu, ei muita vaihtoehtoja oikein jää.
Sivistysjohtaja Päivi Mäki myönsi Limingan kunnanvaltuuston kokouksessa tapaukset, joissa opetushallituksen ohjeistusta ei ole noudatettu.
– Ne ovat aiheutuneet kiireestä, huolimattomuudesta tai puutteesta tiedonkulussa, Mäki kertoi.
Hänen mukaansa Limingan varhaiskasvatuksen yksiköitä ja kouluja on asiasta ohjeistettu. Lisäksi rehtorit ja sivistysjohtaja ovat olleet useaan otteeseen yhteydessä Uskonnottomat Suomessa ry:n Kaisa Robbinsiin, jotta uskonnon ja omantunnon vapautta koskevat säädökset toteutuisivat Limingassa. Asiasta on myös keskusteltu sivistys- ja hyvinvoinnin esimiestiimissä.
Mäki esitti myös korjaavia toimenpiteitä.
Tieto uskonnollisista tilaisuuksista ja niiden vaihtoehdoista pitää vastaisuudessa ilmoittaa vanhemmille hyvissä ajoiin. Niistä pitäisi tulla tiedote kaikille liminkalaislapsille ja -nuorille sekä heidän vanhemmilleen aina syyslukukauden alussa.
– Ei uskonnollisten tilaisuuksien sisältöä kehitetään yhdessä huoltajien ja uskonnottomien asiantuntijoiden kanssa, Mäki kertoi.
Matkaselkä on tyytyväinen siitä, että valtuustokysymystä on lähestytty ratkaisuhakuisesti.
– Haluaisin uskoa, että perustuslailliset oikeuden ja opetushallituksen ohjeistus saadaan tuotua myös käytännön tasolle.
Mikä on uskonnollinen tilaisuus?
Uskonnollisiksi tilaisuuksiksi katsotaan esimerkiksi jumalanpalvelukset sekä uskonnolliset päivänavaukset ja konsertit.
Perustuslain mukaan ketään ei voi velvoittaa omatuntonsa vastaisesti osallistumaan uskonnon harjoittamiseen. Huoltaja voi pyytää tästä vapautusta, minkä ajaksi koulun on järjestettävä muuta toimintaa.
Joidenkin uskonnollisten elementtien katsotaan olevan osa suomalaista kulttuuria. Yksittäisen virren laulamista ei voida pitää uskonnon harjoittamisena.
Kempeleessä on sivistys- ja hyvinvointijohtaja Marja-Leena Meriläisen mukaan koulun koosta riippuen muutamasta muutamaan kymmeneen oppilasta, jotka eivät osallistu uskonnollisiin tilaisuuksiin. Hänen mukaansa kunnan kouluille laaditut tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat noudattavat opetushallituksen ohjeistusta perusopetuksen ja lukion uskonnollisista tilaisuuksista.
– Huoltajia tiedotetaan lukuvuoden uskonnollisista tilaisuuksista etukäteen, ja heillä on mahdollisuus ratkaista lastensa osallistuminen niihin, Meriläinen sanoo.
Vaihtoehtoisen toiminnan tai tilaisuuden sisältö ja toteutustapa vaihtelevat oppilaiden iän ja tilanteen mukaan.
Myös Tyrnävän sivistys- ja hyvinvointijohtaja Elina Vehkala tähdentää, että kunnassa noudatetaan opetushallituksen ohjetta.
– Tärkeää on että, huoltajien kanssa tehdään yhteistyötä ja tiedotetaan koteja hyvissä ajoin ennen uskonnollissävytteisiä tilaisuuksia.
Tilaisuuteen osallistumattomille järjestetty toiminta voi olla esimerkiksi yhteistä keskustelua, teemaan liittyviä tehtäviä tai muuta toiminnallista tekemistä opettajan tai ohjaajan kanssa. Erillisiä muita juhlia tai käyntejä ei järjestetä.
