Liminka Kolme leveärenkaista maastopolkupyörää, fatbikea, nojaa kirjastotalon seinään. Kirjasto-kulttuurijohtaja Janne Nevala nostaa yhden pyörän keulan ylös ja samalla kehaisee kapistusta.
– Kun pyörät tulivat, kävin tuossa vetisellä pellolla ajamassa. Oli kevyt polkea!
Limingan kunnan Liikuntaresepti-hankkeen määrärahoilla hankitut pyörät – joita tulee olemaan kaikkiaan neljä – täydentävät kirjastossa olevaa liikuntavälinekokoelmaa. Ennestään lainattavana on ollut muun muassa kahvakuulia, syke- ja askelmittareita, kori- ja jalkapalloja sekä kävelysauvoja. Muita liikuntavälineitä voi lainata kirjastokortilla kahdeksi viikoksi, mutta pyöriin tehdään omanlaisensa lainausmenetelmä.
– Pyörän voi lainata viiden euron vuorokausimaksua vastaan yhdeksi päiväksi, viikonlopuksi tai viikoksi. Maksulla katetaan pyörien huolto, Nevala selventää.
Liikuntavälineiden lainaus on Limingassa esimerkillistä. Välineitä on tarjolla runsaasti ja niitä myös lainataan ahkerasti. Janne Nevala toteaa kirjaston palvelen niin henkisen kuin fyysisen kunnon ylläpitoa.
Ensi vuonna voimaan tuleva uusi kirjastolaki korostaa entisestään kirjaston roolia kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisessä, mikä voi toteutua eri tavoin. Osa kirjastoista lainaa jo nyt erilaisia työvälineitä kuten porakoneita.
Nevala ei ole sellaisia oikopäätä hankkimassa Liminkaan, mutta toteaa uuden kirjastolain alleviivaavan kuntalaisten tasa-arvoisuutta ja aktiivista kansalaisuutta.
– Meidän perustehtävämme on edelleen ajankohtaisen ja korkeatasoisen kirjojen peruskokoelman tarjoaminen käyttäjille. Olemme kuitenkin järjestäneet paljon erilaisia tapahtumia, koulutuksia ja luoneet kirjastosta mahdollisimman helposti lähestyttävän kaikkien kuntalaisten olohuoneen. Ja edelleen on muistettava, että kirjastosta täytyy löytyä tilaa myös hiljaiseen työskentelyyn.
Päivittäin kirjastossa tehdäänkin paljon läksyjä ja töitä.
– Meillä on nuori väestö. Se näkyy myös lapsipainotteisen aineiston määrässä.
Viime vuonna Limingassa kirjattiin vajaat 186 000 lainaa ja reilut 85 600 kirjastokäyntiä. Per asukas lainoja oli 19,1.
– Kirjastokustannukset asukasta kohden ovat edulliset, vajaat 40 euroa, Nevala huomauttaa.
Esimerkiksi Hailuodossa toimintakulu per asukas oli viime vuonna yli 80 euroa ja Oulussakin yli 53 euroa. Kempeleessä kustannus oli 33,5 euroa, Lumijoella 85,03 euroa ja Tyrnävällä 60,67 euroa.
– Outi-kirjastojen yhteistyön kautta asiakkaalla on mahdollisuus lainata noin kahden miljoonan niteen kokoelmasta. Oma kokoelmamme kattaa noin 67 000 nidettä.
Vaikka uusi kirjastolaki mahdollistaakin entistä monipuolisemmat palvelut, pitää Janne Nevala kirjaston perustehtävää, lukemisen edistämistä, edelleen ykkösasiana.
– Mutta liikuntavälineille luonnollinen lainauspaikka on kirjasto. Tänne on helppo tulla. Kesällä fatbiket siirtynevät Rantakylään, mistä niitä voi lainata kioskilta.
Limingan taloudellinen tilanne näkyy säästöpaineina myös kirjastossa. Eläköityneen kirjastovirkailijan paikan täyttämiselle ei myönnetty lupaa. Jatkossa keskustan ja Tupoksen kirjastojen yhteenlaskettu henkilöstömäärä on 5,5. Opetusministeriön suositus on yksi henkilö per tuhatta asukasta, mikä Limingassa tarkoittaisi kymmentä virkailijaa.
– Ensi vuoden alusta alkaen kirjaston lauantain aukiolo lopetetaan. Pyrimme pienemmällä henkilöstömäärällä pyörittämään perusrutiinit. Esimerkiksi koulujen kanssa tehtävä yhteistyö hankaloituu.
Säästökaavailuissa on ollut esillä myös Tupoksen koulun yhteydessä olevan kirjaston lopettaminen. Nevala toivoo sen säilyvän.
– Lainausmäärät ovat siellä hurjassa kasvussa. Sitä pidetään tärkeänä palveluna.
