Havahduin siihen, että olen ollut Prahassa yli vuoden. Senkin oikeastaan huomasi vasta silloin, kun muistin, että vuodeksi ostamani joukkoliikennekortti umpeutui. Hassua, miten vuosi sitten niin jännittävältä ja uudelta tuntuneet asiat ovat muuttuneet tällä välin arkisiksi rutiineiksi. Kaunishan tämä kaupunki on edelleen, mutta siihen ei koko ajan kiinnitä erityistä kuten tänne saapuessa ja ensimmäisten viikkojen kuluessa. Sitä jotenkin turtuu. Muistaakseni joskus joku jossain ihmetteli, mikseivät roomalaiset tajua elävänsä tuhansia vuosia vanhojen kulttuuriaarteiden keskellä, ja siihen vastattiin, että siksi, koska Rooma on heidän kotinsa. Sinälläänhän on sääli, että elinympäristöstä tulee niin helposti itsestäänselvyys.
Mitä kuluneesta vuodesta on jäänyt käteen? Ensinnäkin työ, jonka alalta tietämykseni oli varsin vajavaista, mutta kummasti sitä on oppinut hyvinkin nopealla tahdilla asioita. Pitkät työpäivät, mutta hyvät työkaverit, kuka mistäkin päin Eurooppaa, auttavat siinä.
Tietenkin oli iso hyppy lähteä minulle ennestään tuntemattomaan maahan töihin ja asumaan, mutta lopulta kaikki on sujunut aika helposti. EU on tehnyt työvoiman liikkuvuudesta helppoa, eivätkä byrokratian kiemurat ole juurikaan kuristaneet. Työpaikkani täyttää jopa veroilmoitukseni, mikä on jo aika hyvää palvelua.
Toki muutamia epäkohtiakin löytyy, mutta suuremmassa mittakaavassa. Tšekki ei enää ole sellainen halvan työvoiman maa kuin muutama vuosikymmen takaperin, ja yritysten virta edullisempien kustannusten maihin on valitettavaa. Mielenkiinnolla olen myös seurannut Tšekin politiikkaa, kun maan johto änkyröi Unkarin ja Puolan vanavedessä. Katukuvassa on näkynyt mielenosoituksia, jotka ovat keränneet hurjan määrän ihmisiä. Harmi, etteivät ne ole ymmärtääkseni mitään muuttaneet, mutta jospa ihmiset sitten muistaisivat äänestää vaaleissa.
Tshekin kieltä en ole edelleenkään oppinut, ei sillä, että olisin kamalan ahkerasti yrittänytkään.
Kommunismiajoista johtuen englannin osaaminen on tšekkiläisillä liki olematonta noin 40-50 ikävuodesta ylöspäin, joten yhteinen kieli olisi totta kai plussaa.
Mutta lopulta muutos on ollut paljon vähäisempi kuin voisi olettaa.
(PS. Praha on syksyisin hurjan kaunis, joten tervetuloa nauttimaan kaupungista ja sen tarjonnasta!)