Kes­kus­tan ra­ken­ta­mi­ses­ta joko tii­vim­pää tai mal­til­li­sem­paa

Kempelen kaavarunkosuunnitelmat kiinnostavat kuntalaisia

”Maltti on valttia”. Vaihtoehdossa 2 esitetään Kempeleen keskustaan tiivistä rakentamista, mutta hieman maltillisemmassa mittakaavasa kuin vaihtoehdossa 1. Maltillisempi malli toisi alueelle 900 uutta asukasta, tiiviimpi suunnitelma 1 200. Kaija Muraja toimii Kempeleen kunnan kaavoittajana.
”Maltti on valttia”. Vaihtoehdossa 2 esitetään Kempeleen keskustaan tiivistä rakentamista, mutta hieman maltillisemmassa mittakaavasa kuin vaihtoehdossa 1. Maltillisempi malli toisi alueelle 900 uutta asukasta, tiiviimpi suunnitelma 1 200.
”Maltti on valttia”. Vaihtoehdossa 2 esitetään Kempeleen keskustaan tiivistä rakentamista, mutta hieman maltillisemmassa mittakaavasa kuin vaihtoehdossa 1. Maltillisempi malli toisi alueelle 900 uutta asukasta, tiiviimpi suunnitelma 1 200.
Kuva: Arkkitehtitoimisto Lukkaroinen

KEMPELE Kempeleen keskustan kaavarunkovaihtoehtoja esiteltiin perjantai-iltana kuntalaisille kunnantalolla järjestetyssä tilaisuudessa. Paikalla olleet kolmisenkymmentä henkilöä saivat esitykset kahdesta eri vaihtoehdosta, jotka molemmat esittävät rakennuskannan tiivistämistä Kempeleentien varteen.

– Vaihtoehdossa yksi Kempeleen vanhaan keskustaan esitetään huomattavasti tiiviimpää rakentamista. Vaihtoehdossa kaksi rakentaminen on astetta väljempää periaatteella ”maltti on valttia”, kunnan kaavoittaja Kaija Muraja kuvailee.

Molemmissa vaihtoehdoissa kuntakeskus rakentuu tiimalasin muotoisen aukio- ja puistosarjan varteen, kuten esitettiin keväällä 2016 tontinluovutuskilpailun voittaneessa ehdotuksessa.

Nykyinen keskustan alue on Kaija Murajan mukaan hajanainen.

– On mahtava mahdollisuus saada keskustan ytimessä oleva alue sellaiseksi, että se eheyttää taajamaa, hän hehkuttaa.

Kaavarunkoesityksissä Kempeleentielle suunniteltu hidastealue yhdistää olemassa olevan keskustan uuteen alueeseen.

Aukiot ja puistovyöhyke muodostavat vastapainon aiempaa tiiviimmälle rakentamiselle. Uusi jalankulku- ja pyörätie puolestaan yhdistää aluetta juna-aseman suuntaan. Molemmissa vaihtoehdoissa Kempeleentien varteen tarkoitus on kaavoittaa kerrostaloja sekä liike- ja toimistorakennuksia.

Vaihtoehtoisten runkojen väliset erot syntyvät pysäköintijärjestelyistä. Tiiviimpää rakentamista esittävässä vaihtoehdossa yksi pysäköintipaikat rakennettaisiin esimerkiksi puoli kerrosta maan pinnan alapuolelle, kansien alle.

– Piha-alueet voi rakentaa tässä vaihtoehdossa kansien päälle, jolloin korttelit on mahdollista rakentaa tehokkaammin.

Kunnantalon vieressä sijaitsevan liikenneympyrän tuntumaan on suunnitteilla hybridikortteli. Nimensä mukaisesti kortteliin voi sijoittaa hyvin erilaisia toimintoja, kuten asuntoja, toimistoja, liiketiloja tai julkista rakentamista.

– Hybridikorttelissa voisi olla asumisen lisäksi kivijalkaliikkeitä, hoiva- ja palvelualan toimijoita, kirjastopalveluja tai vaikkapa kunnan toimistoja, Muraja toteaa.

Kempeleentien ja Ketolanperäntien varrella on tällä hetkellä omakotitaloasutusta. Ketolanperäntien vierellä sijaitsevat tontit oltiin alun perin jättämässä kokonaan pois kaavavalmisteluista. Alueen asukkaat kuitenkin esittivät asukastilaisuudessa, että kaavoituksen voisi laajentaa koskemaan myös heidän tonttejaan.

– Ihmiset ovat ilmeisesti kasvaneet ja tottuneet ajatukseen, että koti ei välttämättä pysy samana koko elämän ajan, Kaija Muraja toteaa.

Ketolanperäntien varteen, nykyisten omakotitalojen tilalle onkin esitetty rakennettavaksi asuinkerrostaloja molemmissa kaavarunkovaihtoehdoissa.

Liikenteen näkökulmasta suurin muutos nykytilanteeseen olisi vaihtoehdossa yksi esitetyn tieyhteyden avaaminen alueelta Ketolanperäntielle. Samansuuntaisesti Kempeleentien kanssa kulkeva väylä parantaisi alueen saavutettavuutta ja vähentäisi raskaan liikenteen läpikulkua eteläiselle yritysalueelle.

– Keskelle aluetta tulevalle kokoojakadulle on tarvetta. Tällä hetkellä Kempeleentietä pitkin liikennöi 9 400 ajoneuvoa vuorokaudessa. Taajaman kasvaessa liikennemäärien voi odottaa nousevan.

Vaihtoehdossa kaksi on esitetty Partiotien jatkamista Kurikkahaantielle. Yhteys olisi toimiva vasta, kun liittymä Ketolanperäntielle olisi mahdollinen. Murajan mukaan maantiesillan käyttöikä päättyy 10 vuoden kuluttua, jolloin yksi vaihtoehto kunnostukselle olisi rautatien alituksen rakentaminen. Tällöin kaavarunkoalueelta voisi rakentaa yhteyden alitustiehen.

– Jos tämä vaihtoehto toteutuu, se tulee muuttamaan näkymää huomattavasti. Ratkaisuun vaikuttavat kuitenkin monet asiat, kuten kaksoisraiteen mahdollinen rakentaminen ja erilaiset kehityskulut valtion rata- ja tiehallinnossa, joten todellakin olemme vasta idea-asteella.

Kunta omistaa jo suuren osan suunnittelualueesta. Puuttuvien alueiden maanhankinta on vasta meneillään. Kunta pyrkii kuitenkin toimimaan vapaaehtoisten kauppojen perusteella.

Rakentamaan alueella päästään aikaisintaan vasta vuonna 2019, sillä tarkempaa asemakaavaa päästään valmistelemaan vasta vuonna 2018. Kiinnostusta alueeseen kuitenkin on jo Murajan mukaan ollut. Ensimmäisiä kyselyitä on tullut alueelle ideoiduista liike- ja palvelukortteleista.

Kaavarunko on tarkoitus lyödä lukkoon lomien jälkeen elokuussa. Tällöin asemakaavan suunnittelu voitaisiin aloittaa jo loppusyksystä. Valmis se olisi vuoden päästä. Asemakaava on tarkoitus tehdä Murajan mukaan vaiheittain. Ensimmäisten kaavoitettavien alueiden joukossa on nykyinen Technocenterin alue.

– Ennen sitä haluamme kuitenkin saada palautetta kuntalaisilta kaavarungosta. Kunnan kotisivuilla on avoinna kysely, johon toivomme mahdollisimman monen vastaavan. Uskon aiheen kiinnostavan asukkaita. Saimme kuntaan jo ennen kuntalaisiltaa pitkän kirjeen yhdeltä asukkaaltamme. Siinä toivottiin, ettei Kempeleessä ajateltaisi liian pienesti.

Ilmoita asiavirheestä