Kotonaanhan hän tavallaan on. Vaikka koti on ollut pääkaupunkiseudulla jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan, on Limingassa se henkinen koti.
– Tämä kylän kasvatteja minä olen. Tämä on ollut turvallinen paikka kasvaa ja täällä minun juureni ovat, Hento huokaa ympärilleen silmäillen.
Limingassa asuvat edelleen Henton vanhemmat ja veli perheineen. Suku ja ystävät pitävät huolen, että Hento palaa tuon tuostakin lakeuksille.
Paljon on Liminka Henton nuoruudesta muuttunut. Taloja on tullut lisää ja puut kasvaneet.
– Eihän tämä enää ihan sama Liminka ole. Minun lapsuuden Liminka oli maalaiskylä, jossa kylillä melkein kaikki tunsi toisensa. Nyt on paljon rakennettu uutta ja asutusta tullut lisää.
Peruskoulun ja lukion Limingassa käynyt Hento lähti tanssin mukana maailmalle parikymppisenä. Vaikka ammattilaisuus ei siinä vaiheessa ollut päällimmäisenä mielessä, halusi Hento ehdottomasti tanssimaailman keskeiseen kaupunkiin. Yhdessä nykyisen aviopuolisonsa Erikin kanssa Hento sitten lähti Lontooseen vuonna 1995. Hento tuli maailmalta välillä käymään Oulussa yhdessä Erikin kanssa, jolloin vanha tanssinopettaja ihmetteli miksei pari tanssi yhdessä, vaikka yhteistyö sujui niin sulavasti.
– Siitä se sitten meidän kohdalta lähti. Muutettiin Helsinkiin ja tanssiurani lähti liikkeelle. Seuraavana vuonna olin jo ammattilainen, Hento kertoo.
Hentot ovat voittaneet useita SM-mitaleita sekä edustaneet Suomea useasti EM- ja MM-kisoissa. Tanssii tähtien kanssa -ohjelmassa Hentot olivat mukana vuonna 2006. Sannan parina nähtiin juoksija Markus Pöyhönen. Hentot ovat osallistuneet myös Burn the Floor -tanssishown maailmankiertueeseen esiintyen isoilla kansainvälisillä areenoilla kuten New Yorkin Radio City Hallissa, Lontoon Royal Albert Hallissa sekä Sidney Entertainment Centerissä. Kiertue kävi myös Helsingissä Hartwall Areenalla.
Tanssiammattilaisuudessa eläkeikä tulee vastaan tavanomaista aiemmin ja aktiiviparitanssiura on Hentoilla nyt jäänyt taustalle. He pyörittävät kuitenkin edelleen omaa tanssikoulua Helsingissä. Sanna Hento on ollut mukana myös tanssijana erilaisissa teatteriproduktioissa, kuten Tanssin Tähdet a la carte, Villit Vuodet-musikaali (Hämeenlinnan kaupunginteatteri & Valkeakosken kesäteatteri) sekä Prinsessa-musikaali (Tampereen Työväen Teatteri).
Sanna ja Erik Hento julkaisivat syyskuun alussa Tanssin taituriksi -kirjan. Kirjassa pari avaa omaa opetustyyliään selkeänä versiona niin harrastelijan kuin ammattilaisenkin käyttöön.
– Olen aina haaveillut kirjan kirjoittamisesta. Yksi oppilas jo parikymmentä vuotta sitten sanoi meille, että kirjoittakaa kirja teidän opetusfilosofiasta.
Oppilaan esittämä ajatus jäi Henton mieleen kytemään. Kun sitten toinen oppilas puhui tarpeesta suomenkieliselle ja selkeälle kirjalle, joka olisi ihan harrastelijankin käsityskyvyn piirissä, asiaan palattiin uudelleen.
– Hänen vaimonsa oli vieläpä sellainen kirjailijoiden ohjaaja ja lupasi auttaa tekstien tuottamisen kanssa. Niinpä me koottiin kaksi ja puoli vuotta sitten työryhmä tämän ympärille ja alettiin tekemään kirjaa, Hento muistelee.
Kirja ei opeta tekniikkaa, vaan se on ymmärrettävä ja helppokäyttöinen tietopaketti tanssin harjoittelemiseen, harjoittelun suunnittelemiseen ja kilpailemiseen. Kirjan oheen on luotu Youtubeen videoita erilaisten harjoitteiden muodossa.
– Tanssin kuvitellaan olevan kamalan vaikeaa. Me halutaan murtaa sitä myyttiä tässä. Tanssihan perustuu luonnolliseen liikkumiseen, Hento toteaa.
Henton 20-vuotinen ammattilaisura saa tänä vuonna kirjan lisäksi yhden merkittävän juhlahetken, kun valmisteilla oleva NelkytPlus-tanssiteos esitetään Oulussa marraskuun alussa. Neljän naisen produktio juhlistaa naiseuden epätäydellisyyttä. Esitys on kauniisti kohdennettu ”kaikille nelikymppisille naisille sekä heitä sietäville ja rakastaville henkilöille”.
– Naistenlehdet ja media maalaavat kiitokuvaa seesteisestä ja kauniista, täydellisestä elämästä, mutta eihän nelikymppisen naisen elämä todellisuudessa ole sitä. Todellisuus on painimista eri asioiden kanssa.
– Nelikymppisen elo ei ehkä ole ruusuista, mutta nelikymppisenä osaa nauraa itselleen ja hyväksyy epätäydellisyydet. Teoksen teemana on, että ihminen on kumminkin keskeneräinen.
Hento näkee itsensä 42-vuotiaana tanssijana onnekkaana, että kroppa kestää edelleen tanssia. Ja vaikka hän uskoo osaavansa suhtautua moniin asioihin entistä rennommin, ei itsestään selvyytenä voi pitää mitään. Tarjotut roolit tanssijana eivät enää ole niitä nuoren kabaree-tytön rooleja, mutta myös toisenlaisiin rooleihin tarvitaan tanssijoita.
Juhlan jälkeen koittaa aina arki. Toistaiseksi vielä ensi kevääseen asti Hentolla riittää töitä teatterin tanssijana, mutta sen jälkeen on kaikki avoinna. Työtä toki omassa yrityksessä riittää jatkossakin oppilaiden unelmien toteuttamisen apuna, mutta mistä Hento itse unelmoi?
– Tanssimista toivottavasti voin vielä jatkaa ja tämän NelkytPlus-produktion myötä voi tulla jotain uuttakin. Arki jatkuu. Perhe, ihmiset, koti ja terveys ovat minulle perusarvoja, joista ammennan voimaa.
– Täältä Limingasta ponnistaneena lähtökohdat ovat olleet hyvin maanläheiset ja aidot. Siihen aitouteen miehenikin kuulemma minussa rakastui. Ja vaikka olen ollut glitterin keskellä ja monessa pyörityksessä mukana, koen että juureni pitävät minut kosketuksissa todellisuuden kanssa.
Veli kutsui Hentoa lapsena taivaanrannan maalariksi ja tuumasi, että sisko tanssii elämänsä.
Elämä ei ehkä suju aina niin kuin tanssi, mutta tanssi on Hentolle elämä. Elämäntapa.