Saunavastan kesäisen metsässä tein,
siihen oksia koivuista taitoin,
jotka kauniisti päällekäin kääntelin
käteen sopivaksi ne laitoin.
Kesävastaani siteeksi vääntelin
voivunvesan, sen lehdistä suorin,
pienet oksat siitä pois veistelin
ja sen puhtaan valkeeksi kuorin.
Miten hyvältä vastani tuoksuikaan,
ja se kauniilta silmiini näytti.
Kotisaunan lämmön mieleeni sain
ja sen odotus mieleni täytti.
Onko Suomen suvessa parempaa,
kuin on kotoinen sauna tumma,
hellä kosketus vastan kesäisen
sekä kiukaan kohina kumma.
Jälkeen saunan on olo niin autuas,
nousee nahkastain lämmin höyry,
tunnen, sielua myöten oon puhdas taas,
ja on oiennut sekäni köyry.