Kertun ja Helenan käsissä syntyy lyh­tei­tä tu­han­nen kap­pa­leen päi­vä­vauh­dil­la

Lumijoki
Kerttu Ylilaurin (kuvassa) ja Helena Ala-Kojolan käsissä on syntynyt vuosien varrella melkoinen määrä kauralyhteitä.
Kerttu Ylilaurin (kuvassa) ja Helena Ala-Kojolan käsissä on syntynyt vuosien varrella melkoinen määrä kauralyhteitä.
Kuva: Sauli Pahkasalo

Radiossa Arja Havakka laulaa lokista, kun Helena Ala-Kojola taputtelee kasan kauraa oikeaan muotoon. Vieressä Kerttu Ylilauri napsauttaa koneella narun ympärille. Saksalaisvalmisteisen, alunperin tulppaanien ja sipulien niputukseen tarkoitetun laitteen pehmeä kolkutus kaikuu hallin hämärään.

Kauempaa kuuluu leikkurin ääni, kun lyhteiden päät tasataan.

Olen seuraamassa lyhdeteollisuuden kuuminta sesonkia. Ylilaurin tila on yksi kolmesta Suomen suurimmasta lyhdetoimittajasta. Mikä on suurin, sitä on vaikea listata.

– Emme mekään paljasta valmistettujen lyhteiden määrää, mutta kaksi hehtaaria kauraa näihin käytetään, Ylilauri hymähtää.

– Jossain Etelä-Pohjanmaalla ovat muut tekijät, mutta emme edes tiedä kilpailijoidemme tarkkaa sijaintia. Sen verran huoleton tämä ala on, ettei ole tullut sitä selvitettyä, hän hymyilee.

Lumijoella lyhteitä on tehty 30 vuotta. Jukka ja Kerttu Ylilauri laskevat vuosien aikana syntyneen satojatuhansia kauralyhteitä. Päivässä linjastolta valmistuu noin tuhat lyhdettä.

– Tahdin oppii vain vuosien kokemuksella. Olemme yrittäneet palkatakin tähän tekijöitä, mutta aloittavalla syntyy vain muutama kymmenen illassa. Tuntipalkalla ei tähän ketään kannata ottaa, eikä urakkapalkalla kukaan rupea tekemään, naiset tuumaavat.

Ala-Kojola, Kerttu Ylilaurin sisar, on ollut lyhteiden teossa apuna kaikki vuodet.

Ulkopuolisen silmiin tekijöiden selän takana oleva kauramäärä näyttää loputtomalta.

– Eihän tuossa ole enää paljoakaan. Olisitpa ollut täällä elokuussa, Kerttu Ylilauri huomauttaa. Silloin halli pullisteli kaurasta.

Lue lisää 30.10. Rantalakeudesta painettuna tai diginä!

Älä lopeta ruokintaa joulun jälkeen

Lyhde on viljankorjuussa käytetty keino, joka helpottaa puimattoman viljan varastointia ja kuivatusta.

Moni hankkii kauralyhteen vain jouluksi, mutta aloitettua lintujen ruokintaa pitäisi jatkaa yhtäjaksoisesti niin kauan kunnes maa on sulanut ja linnut löytävät itse ruokansa luonnosta.

Kauralyhteiden ruokavieraat ovat tavallisimmin varpusia ja keltasirkkuja ja punatulkkuja.

Punatulkut ja viherpeipot ovat persoja auringonkukille. Maapähkinät ovat puolestaan talitiaisten herkkua.

Ilmoita asiavirheestä