KEMPELE Paaston aika päättyy tulevana viikonloppuna. Kempeleessä seurakuntalaiset kokoontuvat lauantaina kello 23 alkavan messun päätteeksi yhteiselle aterialle.
– Yhteistä pääsiäisateriaa olen tehnyt niin kauan itse olen ollut seurakunnan palveluksessa eli jo viisi vuotta, palveluesimies Pasi Jarva kertoo.
Perinne on kuitenkin huomattavasti pitempi. Sitä on jatkettu ainakin vuodesta 2007 lähtien.
Yhteinen ateria katetaan Pyhän Kolminaisuuden kirkkoon, mutta Jarva valmistaa sen Kokkokankaan seurakuntakeskuksen keittiössä. Ruuanlaitto alkaa jo lauantaina päivällä. Tarjoilussa Jarvaa auttaa yleensä pari vapaaehtoista, joten aivan yksin hän ei ateriaa valmista ja tarjoile seurakunnalle.
– Yleensä valmistamme salaattibuffetin. Se on helppo syödä ja säilyttääkin. Ruuan kylmäketju ei saa katketa, kun ateria valmistetaan ja syödään eri paikoissa.
Yleensä Jarva tekee lopulliset päätökset pääsiäisaterian tarjoilusta päivän tai pari ennen sen valmistamista.
– Katselen ja selvitän siihen asti lähialueen tarjontaa. Seurakunnassa on tavoitteena käyttää paikallisia tuotteita mahdollisimman paljon. Jos jotakin sopivaa löytyy, voin käyttää sitä pääsiäisateriassa.
Kovin usein Pasi Jarva ei pääse ruokaa kattamaan kirkon puolelle. Hän toteaa pääsiäisaterian olevan poikkeus seurakunnan arjessa, vaikka se toistuukin vuosittain.
– Seurakuntalaiset ovat tietävät aika hyvin pääsiäisateriasta. Monelle siitä on tullut tärkeä ja mieluisa osa pääsiäistä, Pasi Jarva ja useana pääsiäisenä messuun osallistunut pappi Paulus Pikkarainen toteavat.
Yhteisen ruokailun historialliset perinteet ovat Pikkaraisen mukaan hyvin vahvat evankelis-luterilaisessa kirkossa. Taustalla on Jeesuksen ja opetuslasten yhteinen pääsiäisateria sekä paastonajan päättyminen.
– Se, että kokoonnutaan ruokapöydän ääreen ja aterialle, sopii erittäin hyvin pääsiäisaikaan ja sen yölliseen juhlaan.
Ateria alkaa aina messun jälkeen noin kello 1 aikaan. Vaikka juhlaa vietetään yöllä, kiire ei ole kenelläkään pois. Pöytien ääressä poristaan ja vaihdetaan kuulumisia hyvä tovi.
– Viimeisimmät seurakuntalaiset lähtevät joskus kello 2 aikoihin koteihinsa. Ja monet heistä palaavat kirkkoon heti aamulla kello 10 alkavaan jumalanpalvelukseen, Paulus Pikkarainen ja Pasi Jarva muistelevat.
Pääsiäisyön messun ja yhteisen aterian suosio on ollut tasainen alusta lähtien.
Vuosittain yhteiseen juhlaan osallistuu 100-150 henkilöä. Mukana on Pikkaraisen mukaan hyvin aktiivisia seurakuntalaisia, mutta myös niitä, jotka eivät yleensä kirkossa käy.
– Lapsia yömessussa on näkynyt vähemmän, Pasi Jarva huomauttaa.
Messua ja sen jälkeistä ateriaakin suositumpi tilaisuus on tosin kiirastorstain iltana pidettävä messu.
– Se on usein Kempeleen seurakunnan suosituin jumalanpalvelus pääsiäisen aikaan. Torstain messu on hyvin puhutteleva ihmisistä, sillä silloin alttari riisutaan koristeista ja kirkon valot sammutetaan, Paulus Pikkarainen kertoo.
Pääsiäisyön messussa kirkkoon taas sytytetään valot takaisin.
– Pimeään yöhön syttyvät valot luovat voimakkaan kontrastin ja ilon hetken seurakunnan keskelle. Se tarttuu myös osallistujiin, jotka ovat hyvin läsnä ja iloisia siinä hetkessä.