Messuyleisöksi oli kutsuttu 20 kempeleläistä ensisynnyttäjäperhettä, joiden laskettu aika on seuraavan neljän kuukauden sisällä. Tapahtuman tarkoituksena oli korvata perinteinen synnytysvalmennus ja tarjota perheille tietoa ja neuvontaa syntymättömän lapsen, raskaana olevan äidin ja koko perheen hyvinvoinnin tueksi.
Osastonjohtaja Pirta Körkön mukaan ajatus perhevalmennusmessuista syntyi, kun Kempeleessä alettiin miettiä uusia tapoja järjestää synnytysvalmennusta. Vastaavanlaisia messuja on järjestetty aiemmin Etelä-Suomessa. Kempeleessä on huomattu vuosien varrella, ettei perinteinen, luentomuotoinen valmennus enää vedä väkeä. Pari vuotta sitten perhevalmennusmateriaali siirrettiinkin kunnan nettisivuille. Neuvolassa kuitenkin nähtiin, että odottavilla pareilla on halu ja tarve lapsen syntymään ja sen jälkeiseen aikaan valmistavalle tiedolle.
– Meillä oli halu vastata tarpeeseen, joten lähdimme kehittämään tätä omien kokemusten ja asiakaspalautteen pohjalta, Körkkö taustoittaa.
Uutta toimintamallia on hiottu viidestä terveydenhoitajasta sekä osastonhoitajasta koostuvan työryhmän voimin. Tapahtumasta toivotaan entistä mielekkäämpi ja vuorovaikutteisempi tapa tiedonvälitykselle.
Pilottivaiheessa oleville messuille kutsuttiin ainoastaan ensisynnyttäjiä, mutta tulevaisuudessa tapahtumaan on tarkoitus kutsua synnyttäjiä laajemminkin. Messut järjestetään neuvolan tiloissa kolme kertaa vuodessa.
– Nimi on meillä vähän mietinnässä. Vielä ei ole varmaa, tullaanko näistä puhumaan messuina myös tulevaisuudessa, Körkkö toteaa.
Yksi messuille saapuneista pareista oli Hanna ja Tommi Torvikoski. Esikoistaan odottavat Torvikosket kertoivat lasketun ajan häämöttävän joulukuun puolella. Messutapahtuma oli heille oivallinen hetki ottaa vastaan lapsen syntymään valmistavat neuvot ja vinkit.
Hanna kertoi olevansa kiinnostunut erityisesti illan synnykseen ja imetykseen valmentavasta osuudesta. Lasketun ajan lähestyminen oli saanut myös Tommin valpastumaan. Mies kertoi silmäilevänsä puhelintaan entistä tarkemmin työpäivän aikana, jos kotirintamalta sattuu tulemaan soitto.
Ensimmäisenä pariskunta suuntasi vastasyntyneen hoitoa esittelevään huoneeseen. Terveydenhoitaja Leena Rova ohjasi heidät vaipanvaihtopisteelle, jossa Tommi sai kunnian vaihtaa elämänsä ensimmäisen vaipan. Mies vaikuttui erityisesti siitä, kuinka hiottu tuote vaippa itsessään on.
– Mahtavaa insinöörityötä! Toistoja tulee varmasti myöhemmin paljon ja sitten vaipanvaihto sujuukin jo rutiinilla, Tommi uumoili.
Vaipanvaihdon jälkeen pariskunta pääsi kapaloimaan nukkevauvan. Messutapahtuman konkreettisuus tuli Torvikoskille positiivisena yllätyksenä.
– Me olemme olleet täällä vasta viisi minuuttia ja olen jo päässyt vaippaa vaihtamaan ja kapaloimaan, Tommi tuumasi hyväntuulisena.
Sisääntuloaulassa tulijoita oli vastassa kantoliinoja sekä imetystukea esittelevät pisteet. Johanna Alian Imetystuki ry:stä kertoi odottaville pareille siitä, miten imetykselle saadaan mahdollisimman hyvä alku ja miten imetykseen voi valmistautua jo raskausaikana.
– Monesti synnytyksen lähestyessä imetys jää toisarvoiseen osaan ja totuus iskee vasta sitten, kun vauva nostetaan rinnalle, Alian hoksautti.
Yhtenä ohjelmanumerona kuultiin psykologi Kristiina Muhosen luento, jossa käsiteltiin muun muassa raskausajan herkistämiä tunteita, seksuaalisuutta sekä äitiyden ja isyyden mukanaan tuomia haasteita. Muhonen painotti, että lapsen syntymä on iso elämänmuutos, johon on syytä varautua. Hän kuvaili lapsen syntymää edeltävän ajan olevan hedelmällinen juuri terveyteen ja hyvinvointiin liittyvän infon jakamiseen.
– Elämäntapamuutos menee paremmin perille raskausaikana, hän tiivisti.
Neuvolan hoitohenkilökunta alleviivasi, että perhevalmennus on tärkeä osa ennaltaehkäisevää työtä. Kempeleessä, kuten valtakunnassa muuallakin, syntyvyys on kääntynyt hienoiseen laskuun. Terveydenhoitajat muistuttivatkin, ettei vauva-arjen näkeminen ole nykyään itsestäänselvyys, joten neuvolalla on entistä tärkeämpi tehtävä välittää nykyvanhemmille vauvan hoitamiseen liittyvää tietotaitoa.
