Muutamat kempeleläiset omaishoitajat tekivät vuonna 2016 Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon kanteluita ja Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen valituksia Kempeleen kunnan toiminnasta. Kanteluissa ja valituksissa kritisoitiin omaishoidontuen päätösten kohtuutonta viivästymistä, soittopyyntöihin vastaamattomuutta ja sitä, ettei asiasta päättäviä viranhaltijoita saanut kiinni. Useimpiin valituksiin ja kanteluihin tuli omaishoitajille myönteinen päätös.
Kempeleen kunnan sivistys- ja hyvinvointijohtaja Marja-Leena Meriläinen mukaan tuolloin havaittuihin epäkohtiin on pyritty reagoimaan ripeästi.
Vammaispalveluissa omaishoidon ohjaukseen on lisätty yksi palveluohjaaja, joten nykyään heitä on kaksi. Lisäksi vammaispalveluihin on rekrytoitu palvelusihteeri, joka hoitaa muun muassa asiakirjojen dokumentointia ja maksatusta. Näin palveluohjaajat voivat aiempaa paremmin keskittyä asiakastyöhön. Vammaispalveluissa työskentelee lisäksi yksi sosiaalityöntekijä.
Viime vuoden kesäkuussa aloitti toimintansa moniammatillinen, palveluohjaajista, sosiaalityöntekijästä ja sivistys- ja hyvinvointijohtajasta koostuva tiimi, jossa valmistellaan muun muassa omaishoidon tukeen, erityishuoltoon ja vammaispalveluihin kuuluvia asioita.
– Lisäksi ikäihmisten palveluissa on oma omaishoidon palveluohjaaja, Meriläinen kertoo.
Alle 18-vuotiaiden omaishoidon palveluohjaajana työskentelevä Marjo Kukka tarkentaa, että jokaisella omaishoidon asiakkaalla on oma työntekijä, joka pyrkii luomaan tilanteesta kokonaiskuvan. Puhelinaikojakaan ei enää ole, vaan palveluohjaajaa voi tavoitella milloin vain.
– Teemme tiimityötä: kun Marjo on lomalla, minä tuuraan häntä ja päinvastoin. Tavoitteena on, että kiireellisissä asioissa jonkun saa aina kiinni, tähdentää 18-65-vuotiaiden omaishoidon vs. palveluohjaaja Piia Kangas-Mustonen.
Meriläisen mukaan satsaus näkyy myös kunnan budjetissa. Vammaispalvelujen määrärahat ovat kasvaneet merkittävästi vuodesta 2014 alkaen.
– Puhutaan sadoista tuhansista euroista, Meriläinen muistuttaa.
Kun vammaispalvelujen nettokustannukset olivat vuonna 2014 vajaat 4,6 miljoonaa euroa, viime vuoden tilinpäätöksessä nettokustannukset olivat runsaat 5,5 miljoonaa euroa.
Kangas-Mustonen on toiminut vuoden alusta lukien myös toimintakeskus Zytykkeen lähiesimiehenä. Hänen tehtävänään on kehittää toimintakeskusta ja kehitysvammaisten avotyötoimintaa.
– Zytykkeen asiakasmäärät ovat lisääntyneet viime vuosina. Yksi ohjaajista on aloittanut säännölliset työpaikkakäynnit avotyössä olevien työpaikoille. Samalla hän etsii uusia työpaikkoja. Tavoitteena on saada kehitysvammaisille lisää työpaikkoja avoimilta markkinoilta, Kangas-Mustonen sanoo.
Omaishoitajat ovat kritisoineet sitäkin, ettei Kempele ei ole kyllin rivakasti tehnyt suunnitelmaa tuetusta ja osatyökykyisten työllistämisestä. Kangas-Mustosen mukaan kyse on valtakunnallisesta ongelmasta.
– Osatyökykyisten työllistäminen on lastenkengissä kaikkialla muuallakin. Työnantajat pitäisi saada ymmärtämään, että meidän asiakkaamme ovat osaavia työntekijöitä.
Kukka ja Kangas-Mustonen sanovat, että heidän aikanaan ei ole tehty ainuttakaan kielteistä omaishoidontukipäätöstä, jos vain tuen saamisen kriteerit ovat täyttyneet.
Kukka muistuttaa, että parannusta on tapahtunut niidenkin lasten osalta, joilla ei välttämättä ole kehitysvammadiagnoosia, mutta joilla on erityisen tuen tarve. Marjo Kukka on kiertänyt kouluja ja päiväkoteja kartoittaakseen näiden lasten tarpeita ja luonut yhteyksiä myös erityiskouluihin.
– Perheiden toiveesta käynnistimme viime vuoden helmikuussa yhteistyössä seurakunnan kanssa erityislasten kerhoja erityisnuorisotyönohjaaja Antti Ristkarin kanssa. Kerhoissa lapset ja nuoret voivat löytää vertaiskavereita, Kukka kertoo.
Ikäihmisten omaishoitajille tarjotaan kootusti tietoa kunnan palveluista. Vastaava palveluopas on Meriläisen mukaan kehittämiskohteena myös vammaispalveluissa.
– Perheet voivat ottaa yhteyttä omaan ohjaajaan, joka antaa asioista tietoa – varsinkin kun aina on kyse myös yksilöllisestä harkinnasta.
Miksi jotkut omaishoitajat edelleen kokevat, etteivät tule kuulluiksi? Meriläinen näkee, että kyse on pitkän ajan kuluessa syntyneistä huonoista kokemuksista.
Kukka ja Kangas-Mustonen ovat samaa mieltä. Heidän mukaansa yksikään asianajaja ei ole ollut heihin yhteydessä. Sosiaaliasiamies on ottanut yhteyttä Meriläiseen muutaman yksittäisen henkilön asiassa.
– Me olemme saaneet pääasiassa positiivista palautetta. Jos negatiivista on tullut, se on kummunnut aiemmista ikävistä kokemuksista, Kangas-Mustonen arvelee.
– Jos asiakkaalla on kysymyksiä tai palautetta palveluihin liittyen, meihin voi olla suoraan yhteydessä, rohkaisevat Kukka ja Kangas-Mustonen.