Kempeleen Jakokunta haki viitisen vuotta sitten aluetta suojelualueeksi ja sai sen lintujen suojelualueena.
Olin Elyn miehen kanssa lyömässä suojelualueelle rajamerkkejä, ja vakaa käsitys oli, että alue rauhoitettaisiin lintujen suojelun takia. Oli suuri yllätys kun Ely tuotti sinne lehmiä, kävin heidän kanssa sapekkaan keskustelun lahden likaantumisesta, mutta minut jyrättiin väitteellä ”minkä lehmät paskoo sen ne syö”.
Vielä silloin emme tienneet, että lehmäaitaus ulotetaan monta sataa metriä merelle. Tiesiköhän jakokuntakaan tulevasta. Nyt olisi vielä mahdollista säästää lahtea lopettamalla laiduntaminen vedessä ja rantaviivalla.
Paljonko paskaa syntyy kesässä:
Lauantain Kalevan toimittaja ei kertonut kaikkea vaikka määrät oli tiedossa. Minkä lehmät maalta syö ne sontiikin ja virtsaavat suureksi osaksi veteen.
Tehdyn tutkimuksen mukaan lantaa syntyy 10 nuppikuormaa ja kolme tankkiautollista virtsaa kesässä, kolmas vuosi on menossa. Melkoinen määrä. Maalta tuleekaislat syötyä, mutta vesialue lannoittuu ja kasvaa levää, heinää ja kaislaa vuosia.
Jos yksittäinen ihminen olisi vastuussa, niin kyse olisi ympäristörikoksesta. Vesinäyte otetaan puhdistetusta uimapaikasta. Lehmäaidalla vesi kuplii ja käy.
Kempeleen lahden osalta kohtalokasta on, että jo kertalannoituksen vaikutus kestää kasvattaa kaislaa viisi vuotta. Matala pohja ja lämmin lantavesi osaltaan kasvattaa pian lahden umpeen.
Ote Maatalouden Tutkimuslaitoksen tutkimuksesta lehmien laiduntamisesta 20 lehmälle ja 8 vasikalle lannan ja virtsan tuotosta kolmen kuukauden ajalta laitumelle (löytyy netistä):
Lantaa kertyy 90 päivän aikana (20 lehmää ja 8 vasikkaa ) 90 pv x 0,89 m3/pv x 90 % = 72 m3. Virtsaa kertyy laitumelle vastaavasti 90 pv x 0,59 m3/pv x 90 % = 48 m3. Loput eli noin 10 % lannan määrästä arvioidaan kertyvän sellaisiin paikkoihin, joista sitä ei voida hyödyntää.
Vihiluodossa lehmiä on nyt 27 lehmää, yksi sonni ja kymmenkunta vasikkaa, joten veteen ja rannalle kertyy kesässä noin 120 kuutiota lantaa ja 80 kuutiota virtsaa, joka valuu kokonaisuudessaan mereen, maalle jäävä osa lantaa huuhtoutuu, kun välillä vesi nousee ja laskee.
Lanta tuhoaa 10 vuoden niitto- ja puhdistustyön. Suojelualueella pitäisi suojella vesistöjä, mutta täällä Ely sallii, jopa suosittelee lehmien laiduntamisen vesialueella.
Lehmät kuitenkin syövät maalta, mutta virtsaavat ja paskovat veteen ja aallokko huuhtoo lietettä jatkuvasti kauemmaksi merelle ja lahti kasvaa umpeen. Lehmien lietealtaan vieressä on juuri valmistunut Vihiluodon uimaranta, jonne ravinteinen vesi ja kakkarat seilaavat itätuulella.
Vesi kaivamissamme kanavissa ehti puhdistua myös pohjaveden ohjaamisella lintutornin kanavaan niin, että siiat ovat siinä kuteneet, nyt kanavat ja lahti kasvavat umpeen.
Ongelmaan on yksinkertainen ratkaisu: Merellä oleva aitalanka ja lehmät siirretään maalle.