Kunnanvaltuusto hyväksyi tiistai-iltana Kirkonkylän mittavan kouluhankkeen. Investointi on kunnan historian suurin. Kunta rakentaa ykkösvaiheessa uuden päiväkodin 220-240 lapselle, tilat 960 perusopetuksen oppilaalle, keskuskeittiön sekä kunnan päätearkiston, mihin säilötään pysyvästi säilytettävä aineisto.
Keskuskeittiöön on tarkoitus keskittää koko kunnan ruokavalmistus, missä valmistuisi päivittäin 5 500 ruoka-annosta. Ylikylän nykyinen valmistuskeittiö muutetaan jakelukeittiöksi.
Hankkeen kokonaislaajuus on vajaat 12 000 neliötä ja kustannusarvio noin 39,5 miljoonaa euroa. Lisäksi kunta purkaa koulukampukselta D-talon. Purkukustannuksen arvio on 0,9 miljoonaa euroa.
Hankkeesta uudisrakentamisen osuus on 34,4 miljoonaa euroa, B-talon korjaus- ja muutostyöt vievät 1,8 miljoonaa euroa ja kalustamiseen kuluu 3,3 miljoonaa.
Tavoitteena on, että uusi kiinteistö otetaan käyttöön elokuussa 2023.
Hanke rahoitetaan leasing-rahoituksella 33 prosentin jäännösarvolla. Urakkamuotona käytetään neuvottelumenettelyllistä kvr-urakkaa.
Tarkoitus on saada kilpailutusasiakirjat valmiiksi lokakuun loppuun mennessä. Hankekehitysvaihe kestää kaikkiaan heinäkuun loppuun. Rakennustyöt alkaisivat vuoden päästä.
Valtuusto myös perusti jatkovalmistelua varten rakennustyöryhmän.
Kouluhanke oli päätöksenteossa jo kesäkuussa mutta Keskustan ryhmä esitti kunnanhallituksessa D-talon korjauskustannusten selvittämistä. Selvityksen mukaan D-talon korjaaminen nostaisi hankkeen kokonaiskustannuksia noin viidellä miljoonalla eurolla.
Ennen päätöstä asiasta käytettiin lukuisia puheenvuoroja. Keskustelun avasi Keskustan Tapio Juvani, joka ilmoitti tehneensä hanketta valmistelleesta rehtori Jukka Ojalasta tutkintapyynnön poliisille. Juvanin mukaan Ojala on liioitellut sisäilmaoireita.
– Teemmekö päätöksen koulun purkamisesta ja uuden rakentamisesta vanhoilla tiedoilla? Esillä ollut oirekysely on kaksi vuotta vanha. Siinä ei ole huomioitu kodin olosuhteita ja oppilaiden puolesta ovat vastanneet vanhemmat. Vastaajien määrää ei ole suhteutettu koulun oppilaiden määrään.
Juvani esitti päätöksenteon lykkäämistä ainakin siihen asti, kunnes hänen tekemänsä tutkintapyynnön esitutkinta on saatu valmiiksi. Asia ei saanut kannatusta. Juvani jätti päätöksestä eriävän mielipiteen. Sari Janatuinen (vas.) esitti, ettei asiaa pitkitettäisi.
– Kun asiat pitkistyy, ne mutkistuu. Jos ei lähdettäisi reippaasti liikkelle, voisi koko koulu olla väistötiloissa. Olen luottanut viranomaisten valmisteluun, hän tuumasi.
Seppo Heikkilä (kesk.) jatkoi kritiikkiä. Hän sanoi hankkeen olleen poliittisella tasolla raskas ja rasittava. Nykyistä hankintamenettelyä hän piti kestämättömänä.
– Nykyisellä valmistelulla sidotaan päättäjien kädet ennen kuin asia tulee päätettäväksi. Kempele-sopimuksen periaatteet on siivutettu olankohautuksella. Hankkeessa on ollut tiukka joustamattomuus hankkeen koon, aikataulun, jaksotuksen sekä toteutustavan suhteen. Esillä on ollut piittaamattomuus kunnan taloudesta ja lainanhoitokyvystä, Heikkilä tykitti.
Petra Neitola (kesk.) sanoi, ettei kouluhankkeessa ole muuta vaihtoehtoa kuin uuden rakentaminen, vaikka se kunnan taloutta entisestään haastaakin. Myös kunnanhallituksessa istuva Arto Tahkola (kesk.) totesi olevansa hankkeen takana.
Minna Huusari (kesk.) myönsi asian olleen ensimmäisen kauden valtuutetulle luottamushenkilökauden vaikein asia.
– Yhteisöllisyysvaliokunnassa keväällä korotimme liikuntapaikkamaksuja, että saimme kerättyä kasaan 20 000 euroa. Samalla ohjasimme 40 miljoonan euron kouluhanketta eteenpäin. Oli kaksijakoinen olo.
Kouluterveydenhoitajana työskentelevä Huusari huomautti, ettei kyseenalaista tiloissa koettua oireilua.
– Mutta miten D-talossa voidaan toimia vielä kolme vuotta? Valiokunta on ohjeistanut tekemään varasuunnitelman sen varalle.
Useampi valtuutettu huomautti hankkeen olevan tärkeä, mutta hintalappu hirvitti. Keskustan Minna-Maaria Sipilä summasi pitävänsä kouluhanketta tärkeänä, mutta samalla sanoi valtuutettuna miettivänsä tasapuolisuutta kaikkia kunnan menoluokkia kohtaan. Hän muistutti kunnalla olevan tiukat ajat edessään. Sopeuttamista joudutaan tekemään useammalla miljoonalla, mikä väistämättä heikentää palveluja.
– Emme tiedä kuinka tiukat ajat meille koittaa tulevaisuudessa. Valtio ei kovin paljon meitä voi avittaa.
Sipilä toivoi hanketyöryhmän saavan kaavailtua neliöhintaa reilusti alemmas.
– Halvemmallakin saadaan loistavat koulutilat. Toivon, ettemme ajaisi kuntaa ahtaaseen velkarakoon.
Myös Leena Askeli (kd.) kehotti muistamaan, ettei koulusta ole tarkoitus tehdä suunnittelijan monumenttia, vaan käyttökelpoinen rakennus. Myös hän toivoi kustannusarvion pieneneminen.
– Koulu vie rahaa, mutta sillä kunta erottuu. Minäkin olen muuttanut kuntaan hyvien koulupalvelujen perässä. Kunta tulee hyötymään siitä, että koululaitos on timmissä kunnossa. Rakennukset ovat hyviä, mutta sellaisella taloudenpidolla rakennettuja, ettei meillä ole toistuvia opettajien lomautuksia.
Pirjo Heikkinen (kesk.) ihmetteli asian ympärillä ollutta itä-länsi -ottelua Kempeleen eri osien kehittämisessä.
– Itä-länsi -asetelma saa jäädä pesäpalloseuran tehtäväksi. Ei rakenneta rakennelmaa länsipuolelle sen mukaan, millaista on itäpuolella.
Janne Halunen (ps.) muistutti, ettei terveydellä pidä leikkiä missään määrin.
– Ihmiset muuttavat kirkuen Kempeleeseen. Me halutaan kehittyä ja kasvaa. Hankkeita on vietävä eteenpäin.
Jarmo Haapaniemi (sd.) totesi sosialidemokraattien olleen koko ajan hankkeen takana. Uusi koulu antaa hänen mukaansa uskoa siihen, että Kempeleessä on hyvä olla ja asua.
Haapaniemi mietti vuosien varrella tilahankkeita päättäessään, että tehdäänkö aina liian pieni rakennus. Kempeleessä väkimäärä kun kasvaa koko ajan. Hän epäili, että jonain päivänä uuttakin koulua joudutaan laajentamaan.
Keskustan Ahti Tahkola oli koulun rakentamisen kannalla. Hän kuitenkin toivoi, ettei ensin purettaisi kiinteistöjä ja sitten mietittäisi niiden tilalle tulevaa uudisrakenusta.
– Ensin pitää miettiä mitä tehdään, ja sitten vasta purkaa.
Tunteikkaimman puheenvuoron käytti SDP:n Rita Kumpulainen, joka kertoi oman keskimmäisen lapsensa altistuneen sisäilmaongelmille perheen asuessa muualla.
– Se kulkee hänen mukanaan loppuun asti. Se on raskas taakka nuorelle ihmiselle.
Hän sanoi kouluhankkeen käsittelyn aikana huomanneensa perinteisesti hyvin yksituumaisen Kempeleen kuntapolitiikan rivien rakoilleen.
– Nyt on todella tarpeellista, että rivit kootaan ja katsotaan yhdessä eteenpäin.
Pitkän linjan kuntapoliitikko Pertti Sankilampi (kesk.) valoi uskoa valtuustokollegoihinsa.
– Tästäkin selvitään. Selvisimme myös 90-luvun lamasta. Meillä pitää olla pitovoimaa kymmeniksi vuosiksi eteenpäin. Olen keskustellut monien uusien kuntalaisten kautta. He ovat tulleet Kempeleeseen loistavien peruspalvelujen perässä. He ovat valmiita maksamaan veroja, että peruspalvelut pysyvät erinomaisessa kunnossa.
Myös Sankilampi toivoi, että neuvottelumenettelyssä hankkeesta saadaan vielä muutama miljoona pois.
Keskustan ryhmä jätti ponnen siitä, että palvelut myös muiden väestöryhmien osalta pysyisivät jatkossa kohtuullisella tasolla, eikä hankkeen vuoksi aiheutuisi kohtuuttomia veronkorotuksia.
Kunnanjohtaja Tuomas Lohi kävi hankeprosessin perusteellisesti läpi. Asiaa on puitu jo kolmen vuoden ajan. Esimerkiksi valtuustoseminaareja on aiheen tiimoilta järjestetty neljä.
– Olemme halunneet tietoisesti edetä tässä vaihe ja pala kerrallaan. Liian nopealla juoksutuksella saattaa aiheuttaa tukehtumisreaktion, Lohi kuvasi.
Koulukampuksen rakennukset ovat 1970- ja 80-luvuilta. Tuomas Lohi sanoi niiden teknisen käyttöiän tulevan väistämättä vastaan.
– Nyt on tehtävä ratkaisuja. Kirkkotien päiväkoti purettiin 2018 ja A-talo 2019. Tällä hetkellä koulualueen toiminnot ovat pahasti hajautettuna. Maksamme miljoona euroa vuodessa väistötiloista, Lohi summasi.
Hän muistutti uuden koulun mahdollistavan tulevaisuuden oppimisympäristöjen rakentamisen pitkälle tulevaisuuteen. Kirkonkylän uusi koulu myös lisää alueen vetovoimaisuutta.
– Sisäilmaongelmia en väheksyisi. Vuoden 2018 jälkeen kyselyjä ei ole tehty, sillä uuden koulun valmistelu on ollut käynnissä. Työterveys ja Aleuhallintovirasto antanut vahvoja kannanottoja tilanteesta.
Kustannustasosta Lohi huomautti, ettei kustannusarvio ole hatusta vedetty.
– Se perustuu tarkkaan analyysiin siitä, mitä vastaavien kouluhankkeiden neliöhinnat ovat olleet. 2 400– 2 500 euro on ollut viime aikoina Suomessa vastaavien hankkeiden toteuma.
Valtuuston puheenjohtaja Pia Hanski (kok.) kiteytti monen tunnelman.
– Olen onnellinen, että päätös on nyt tehty.