Kempele Työväentalolla on vauhti päällä. Kesällä aloitettu laaja peruskorjaus ei ole vielä ihan täysin valmis, mutta suunnitteilla on jo jatkoremontti.
– Näin hyvää ja hyvin varusteltua, 250 henkilölle sopivaa juhlapaikkaa ei toista seudulta löydy, Työväentalon omistavan Kempeleen Vasemmisto ry:n aktiivi Kalevi ”Penna” Kerttula kehaisee tyytyväisenä.
Alkukesästä käynnistyneen remontin ensimmäisessä vaiheessa sähkö- ja lvi-järjestelmät uusittiin, ravintolan pinnat laitettiin uusiksi ja taloon rakennettiin ravintolatason keittiö. Lisäksi 2 500 neliön piha asvaltoitiin ja viemäröitiin. Myös esteettömyyteen kiinnitettiin huomiota: nyt Työväentalolla on Invalidiliiton säännösten mukainen inva-wc ja esiintymislavalle pääsee pyörätuoliluiskaa pitkin.
– Rakenteellisesti talo on hyvässä kunnossa, eikä esimerkiksi kosteusongelmia ole missään, Kerttula kuvaa.
Vuonna 1975 käyttöönotettu ja 1983 laajennettu talo oli kuitenkin muutoin korjauksen tarpeessa.
– Päivitämme sen tähän päivään. Sisusta on ollut aika retroa, hän jatkaa.
Yhdistykselle remontti on iso taloudellinen ponnistus. Kustannusarvio on 230 000 euroa, johon Oulun Seudun Leader myönsi tukea 140 000 euroa. Omavastuuosuus on 90 000 euroa, mistä osan Vasemmisto ry kattaa talkootyöllä.
Remontin toisen vaiheen kustannusarvio on 80 000 euroa. Summalla haluttaisiin remontoida kokoustila, näyttämö ja lämpiö, hankkia saliin uudet pöydät ja tuolit sekä audiolaitteet. Suunnitelmissa on myös teleskooppikatsomon rakentaminen.
– Haluamme luoda puitteet monipuoliseen toimintaan kuten teatteritoiminnalle. Olisi hienoa, jos saisimme vierailevia esityksiä tänne pari kertaa kuukaudessa.
Toiseen vaiheeseen yhdistyksellä on mahdollisuus hakea myös EU-rahaa. Lisäksi rahoitushakemus on jo jätetty työväentalojen keskusjärjestölle Kansantalojen liitolle. Päätös annettaneen alkuvuodesta.
– Ellemme saa avustusta, ryhdymme töihin omin voimin, Kerttula toteaa päättäväisenä.
Hän kiittelee Kempeleen kunnan puskurirahastoa Leader-hankkeiden osalta. Maksatukset EU-rahoista tulevat pitkällä viiveellä, mutta kunnan koroton laina on ollut isona apuna avustuksen saaneille yhdistyksille.
– Tuskin ilman sitä olisimme tähän voineet edes ryhtyä.
Remontin jälkeen talo on ollut käytössä kuukauden päivät. Jäljellä on vielä pientä fiksausta ja pihan istutukset odottavat kesää, mutta käyttäjäpalaute on ollut kiittävää.
Viikonloppuina taloa on jo vuokrattu juhlakäyttöön. Varauksia on myös hyvästi eteenpäin. Ison salin lisäksi käytössä on 60 hengen ravintolatila.
– Olemme miettineet oman tanssitoiminnan käynnistämistä. Ensimmäiset pidetään jo joulukuussa, mutta jatkossa tanssit voisivat olla kerran kuussa. Lattiaamme on kiitetty seudun parhaaksi tanssilattiaksi.
Torstaisin Työväentalo on eläkeläisten käytössä. Myös muut yhdistykset ovat löytäneet talon mahdollisuudet.
Vasemmistossa on mietitty myös anniskeluoikeuksien hakemista. Ajatus kesäpatiosta houkuttelee, sillä viereisellä kunnan pyöräbaanalla kulkee kunnan laskurin mukaan kesä-elokuussa päivittäin yli 2 000 pyöräilijää.
Kempeleläisten aktiivisuus oman Työväentalon kunnostamisessa on valtakunnallisestikin esimerkillistä. Kalevi Kerttula istuu itse Kansantalojen liiton hallituksessa ja tietää, ettei vastaavaa ole saatu Suomessa tänä vuonna aikaan.
– Suomessa on noin 120 toimivaa työväentaloa. On myös paljon niitä, joiden toiminta on loppunut. Tarkoitus olisi herätellä yhdistykset pitämään huolta taloistaan.
Kempeleen Työväentalon tontilla on rakennusoikeutta jäljellä vielä 1 100 neliötä. Senkin käyttämiseksi suunnitelmia on olemassa, mutta niistä Kerttula on vielä vaitonainen. Sen sijaan Zeppeliinin lähellä olevan yhdistyksen omistaman 1 600 -neliöisen tontin tulevaisuuden hän paljastaa.
– Olemme miettineet, että voisimme rakennuttaa siihen rivitalon, minkä kaava mahdollistaa. Vuokra-asuntoja esimerkiksi senioreille, hän pohtii.