Linnakankaan osayleiskaavan tarkistus ja Hovinmetsäntien pohjoispuolen asemakaavan muutos sekä laajennus eivät aiheuttaneet keskustelua maanantain valtuustossa, mutta niiden avulla kunta voi kasvattaa tonttireserviään.
Linnakankaan uudistettu osayleiskaava tähtää vuoteen 2030, jolloin alueella voisi asua noin tuplasti enemmän ihmisiä kuin nyt.
Uusia asukkaita mahtuisi rakentamisen tiiviydestä riippuen 1 400–1 800. Lainvoiman kaava saanee alkusyksystä.
Ensimmäinen uusi asemakaavahanke olisi valmiina syksyllä 2020, jolloin uusia tontteja syntyisi nelisenkymmentä. Uusien alueiden rakentaminen tulee olemaan pientalovaltaista.
Kerrostaloja asemakaava mahdollistaa Linnakankaan keskukseen.
Omakotitonttireserviä lisätään myös Hovimetsäntien pohjoispuolen asemakaavan laajennuksella ja muutoksella. Valtuusto hyväksyi kaavan, jolla alueelle muodostuu kahden tonttikadun ympärille 30 omakotitonttia, neljä asuinpientalotonttia ja yksi rivitalotontti.
Arto Tahkola (kesk.) oli mielissään, että Hovimetsäntien pohjoispuolelle muodostuu myös pari pienempää tonttia, mutta hän toivoi jatkossa tonttien kokoon entistä leveämpää haarukkaa.
– Osalle riittää pieni talo ja pieni piha, mutta osa haluaa suuremman. Jatkossa on tärkeää saada tarjontaa laajennettua.
Kempeleessä suhtauduttiin positiivisesti myös Duunista totta -hankkeeseen, johon kunta lähtee mukaan vajaan 9 000 euron vuosiosuudella. Kustannus katetaan vammaispalvelujen talousarviosta.
Caritas-säätiön hankkeen tavoitteena on työllistää vammaisia henkilöitä työsopimusperusteisesti ja vahvistaa osallisuutta. Lisäksi hankkeen tavoitteena on lisätä työelämän tietoutta vammaisten henkilöiden työllistämisestä ja ennaltaehkäistä vammaisten henkilöiden syrjäytymistä.
Sivistys- ja hyvinvointijohtaja Marja-Leena Meriläinen kertoi hankkeen tiimoilta Kempeleeseen tulevan oman työntekijän.
– Hän on tehnyt yrityksiin jo yhteydenottoja. Tuntuma on, että kymmenkunta vammaista voisi työllistyä yrityksiin sellaiseen työhön, mikä vastaa henkilön osaamista ja koulutusta.
Pauli Määtän (kesk.) tilalle resurssivaliokuntaan valittiin Juhani Romppainen (kesk.). Määttä siirtyy elinvoimavaliokuntaan.
Sari Janatuinen (vas.) oli huolissaan vähävaraisten asiakasmaksujen päätymisestä ulosottoon, jos asiakas ei talousvaikeuksien vuoksi pysty niitä maksamaan. Esimerkiksi vuonna 2017 valtakunnallisesti yli 350 000 asiakasmaksua päätyi ulosottoon. Tämä taas voi synnyttää esimerkiksi korkeakorkoisten pikavippien velkakierteen.
– Millaisia mahdollisuuksia kunnalla on huomioida kokonaistilanne?, Janatuinen tiedusteli.
Meriläinen kertoi, että jos asiakasmaksut jäävät hoitamatta, kunnasta ollaan yhteydessä asiakkaaseen, jonka jälkeen maksuissa voidaan käyttää harkintaa ja alentaa niitä tai poistaa jopa kokonaan.
– Päätös tehdään määräajaksi, ei pysyväksi. Aika vähän Kempeleessä asiakasmaksuja päätyy ulosottoon, Marja-Leena Meriläinen arveli.
Talousjohtaja Juho Leppänen muistutti, että harkinta pitää tehdä yksiköissä. Jos asia siirtyy taloushallintoon, lasku lähtee perintään.
– Meidän päässä muutoksiin ei ole mahdollisuutta, sillä kaikkia on kohdeltava tasavertaisesti.
Eduskuntavaalien laitosäänestäminenkin nousi keskusteluun. Toivo Piira (vas.) sanoi Ylikylän äänestysalueen vaalilautakunnassa törmänneensä tilanteeseen, missä yksityisestä palvelukodista äänestyspaikalla käytettiin pyörätuolissa olleita vanhuksia. Piira sanoo lautakunnan jäsenillä olleen tuntuma, etteivät henkilöt itse tienneet missä olivat ja mitä olisi pitänyt tehdä. Lisäksi äänestyksessä avustajana oli yksi ja sama palvelukodin työntekijä.
– Ohjeistetaanko palvelukoteja laitosäänestyksen mahdollisuudesta? Yli kymmenen vuotta olen vaalilautakunnassa ollut, eikä tällaista ole aiemmin tullut eteen.
Piiralle vastasi eduskuntavaaleissa laitos- ja kotiäänestystoimikunnan puheenjohtajana toiminut Tuula Rauma (kok.). Hän kertoi virkamiesten lähettävän etukäteiskyselyn kaikkiin hoitolaitoksiin laitosäänestyksen tilausmahdollisuudesta.
– Toimikunta kävi terveyskeskussairaalassa ja neljässä hoitokodissa. Äänestyksessä avustajana oli joko henkilökuntaan kuuluva tai toimikunnan jäsen.
Tulevissa EU-vaaleissa toimitaan Rauman mukaan samalla tavalla.
19 valtuutettua allekirjoitti Vasemmiston valtuustoryhmän valtuustoaloitteen hygieniapassikurssien järjestämisestä nuorille. Aloitetta esitellyt Janatuinen totesi passia kysyttävän monenlaisissa kesätöissä.
– Esitämme, että hygieniapassikurssi otettaisiin sekä lukion kurssitarjontaan että Kempele-opiston kurssiksi, niin että kaikilla asiasta kiinnostuneilla nuorilla olisi passi jo ensi kesän kesätöitä hakiessa, Sari Janatuinen toivoi.
