KEMPELE Kunnantalo poistuu katukuvasta lähivuosina. Kunnanvaltuusto on linjannut valtuustoseminaarissaan, ettei kunnantaloa peruskorjata uudelleen, vaan alueen maankäyttö suunnitellaan uusiksi.
Sisäilmaongelmien vuoksi suurin osa kiinteistömassasta on poistettu käytöstä. Ainoastaan 80-luvun lopulla rakennettu teknisen työn siipi on työkäytössä. Siellä työskentelee noin kaksikymmentä henkilöä. Kokoustiloja, kuten valtuustosalia, voidaan käyttää lyhytaikaisesti.
Kunnantaloa remontoitiin edelliskerran vuosina 2011-13, jolloin osa talosta myös purettiin. Kolmisen miljoonaa euroa maksanut remontti tehtiin kunnan omana työnä.
– Perusteellisesta remontista huolimatta sisäilmaongelmat eivät laantuneet. Jo pari viikkoa paluumuuton jälkeen osa työntekijöistä alkoi oirehtia, kunnanjohtaja Tuomas Lohi muistelee.
Koska silmäoireet, limakalvo-oireet, kurkun käheys, päänsärky, nivel-, iho- ja astmaoireet sekä muun muassa väsymys ja huimaus eivät loppuneet, suositteli työterveyshuolto henkilöstön siirtämistä muualle. Pääosa työntekijöistä muutti Vihikariin reilu vuosi sitten.
Nyt siellä työskentelee 40 henkilöä.
– Sisäilmaongelmien perimmäinen syy ei ole vieläkään selvillä, vaikka taloa on käyty vuosien ajan perusteellisesti läpi. Pitää uskaltaa kuitenkin olla realisti. Tähän rakennukseen on turha enää polttaa rahaa, Lohi tiivistää.
Kunnantalo puretaan viimeistään uuden kaavan ja alueen tulevan käyttötarkoituksen selvitessä. Kaavamuutosprosessi vie noin vuoden.
Uudisrakentaminen käynnistynee vuosikymmenen vaiheessa, aikaisintaan ensi vuonna.
Mitä sitten tilalle?
Kunnanjohtaja toteaa keskeisen sijainnin mahdollistavan keskustan kehittämisen myös rautatieaseman puoleisella alueella. Kunta omistaa tällä hetkellä kunnanviraston ympäristössä maata noin 1,9 hehtaaria. Alue mahdollistaisi alustavien laskelmien mukaan rakennusoikeutta 11 400 kerrosneliötä.
Tontti soveltuisi esimerkiksi kerrostalo-, toimisto- ja palvelurakentamiseen. Kokonaisuus voi sisältää kaikkea näitä – myös useaan otteeseen esillä olleen kirjasto- ja kulttuuritalon.
– Nykyisenkaltaista kunnantaloa emme tarvitse. Meille riittäisi puolet nykyisen kunnantalon koosta. Tulevaisuudessa kunnanvirasto voi olla muun muassa osa uutta alueen tilaratkaisua tai siirtyä esimerkiksi Zeppeliiniin, jos kirjasto siirtyisi uusiin tiloihin? Olisimme ainakin lähellä kuntalaisia.
Mikä lopullinen hanke onkaan, arvelee Lohi Kempeleessä päädyttävän jonkinlaiseen kumppanuussopimukseen esimerkiksi yritysten kanssa – kunta joko omistaa tarvitsemansa tilat tai sijoittuu niihin pelkästään vuokralle.
Taloudellisesti vuokraratkaisu ei oli välttämättä huono: nykyisellään Vihikarin toimistovuokra on aula- ja siivouspalveluineen noin 160 000 euroa vuodessa. Purettavan kunnantalon käyttökulut puolestaan ovat noin 150 000 euroa, minkä lisäksi poistot ovat vuositasolla 230 000 euroa.
– Suljetuissakin kunnantalon osissa on lämpö päällä, sillä talon rakenne ja tekniikka eivät mahdollista rakennuksen osittamista lämmityksen suhteen.
Liki tyhjillään olevan kunnantalon käyttökuluja kunta aikoo saada alemmaksi vuokraamalla tiloja lyhytaikaiseen käyttöön esimerkiksi yrityksille.
Talon tasearvo on noin 2,2 miljoonaa euroa.
– Tontista saisimme varmasti aikalailla saman hinnan, hän miettii.
Kunnantalon purkamisen yhteydessä selvitetään myös Tippakujan kerrostalon kohtalo. Vuonna 1971 rakennetussa kunnan omistamassa vuokratalossa on 12 asuntoa, mutta kiinteistö vaatisi laajan peruskorjauksen.
– Kunnantalon tontin hyödyntäminen on osa keskustan kehittämistä ja tässä meillä on helppo viedä asioita eteenpäin, koska maapohja on kunnan. Muualla kaavahankkeeseen kuuluu yksityisiä maanomistajia ja neuvottelut ovat vielä kesken.
Oman kunnantalon tarpeettomuutta puoltaa myös asiakaskäyttäytymisen muutos. Kunnanvirastolla asioi entistä vähemmän kuntalaisia. Esimerkiksi tällä hetkellä suurin osa kunnan neuvonpisteellä käyvistä on kunnan omia työntekijöitä.
– Asiointipisteen ohella asiakaspalvelua voidaan kehittää erilaista tekniikka hyödyntämällä. Olemme miettineet muun muassa chat-palvelua kunnan verkkosivuille, Lohi sanoo.
Kunnantalosta luopumista Tuomas Lohi pitää myös mahdollisuutena uudenlaiseen toimintakulttuuriin.
– Henkilöstöllämmekin on varmasti paljon ajatuksia uusista toimintatavoista.
Sijaitsevatpa uudet kunnanviraston toimistotilat tulevaisuudessa sitten missä tahansa, on valtuusto linjannut seminaarissaan, että valtuustosali tarvitaan jatkossakin.
