Kempele Kokkokankaan seurakuntakeskuksella vietettiin sunnuntaina sekä reformaation 500-vuotisjuhlaa että kaiken kansan syysfestiä. Tilaisuus avattiin kirkkoherra Kimmo Helomaan johtamalla reformaation juhlamessulla, jonka etenemistä rytmitti kanttori Marjo Irlajan johtama Askeleet-kuoro.
Tänä vuonna tuli kuluneeksi 500 vuotta siitä, kun Martti Luther käynnisti teeseillään kirkollisen vallankumouksen Euroopassa. Helomaa muistutti saarnassaan, että Lutherin eläessä 1400–1500-lukujen taitteessa elämä oli toisenlaista kuin nykyisin: oli kulkutauteja, jokapäiväistä puutetta ja alati läsnä olevaa kuolemaa.
– Martti luki Raamattua, koki synnintuntoa, eikä löytänyt rauhaa. Se, mitä kuoleman jälkeen tapahtuu, pelotti. Rangaistuksen pelko siirtyi kodin ja koulun kautta myös hengelliseen elämään.
Lutherin silmät aukesivat roomalaiskirjeen äärellä. Hän oivalsi, että pelastus tulee Jumalan armosta, ei omien hyvien tekojen kautta. Sanan merkitys nousi uuteen rooliin kirkossa.
– Hyvät teot, vaikka ne tärkeitä ovatkin, eivät tuo pelastusta, vaan sen tuo yksin usko Jumalaan. Luther löysi armon sanoman, ja lopputuloksena oli hurjat riidat katolisen kirkon kanssa.
Saarnassa muistutettiin, että uskonpuhdistuksen keskeinen sanoma on voimissaan yhä tänäkin päivänä.
Juhlamessun jälkeen siirryttiin kaiken kansan syysfestin viettoon. Lapsille järjestettiin omat syyshulinat kerhotilojen puolella. Ohjelmassa oli muun muassa pöytäteatteria, temppurataa ja askartelua.
Osa vieraista oli pukeutunut vanhan ajan asuihin. Näkyi tuohilakkeja, -tossuja ja -laukkuja. Yksi vanhahtavaan henkeen pukeutuneista oli kempeleläinen Anni Näyhä.
– Omasta kaapista löytyi asu, mustaan hameeseen, rusehtavaan boleroon ja valkoiseen huiviin sonnustautunut Näyhä kertoili.
Tilaisuudessa juhlistettiin myös itsenäisen Suomen 100-vuotista taivalta. Suomen juhlavuoteen liittyvä yhdessä tekemisen teema näkyi nyyttäriperiaatteella toteutetuissa kirkkokahveissa.
– Nyyttikestit ovat uusi juttu meillä seurakunnassa. Tämä onnistui yli odotusten ja meillä on runsaudenpula, Helomaa hymyili nyyttäripöydän äärellä.
Kahvitellessaan vieraat saivat kuunnella Kempeleen seurakunnan oman Martti Lutherin, eli pastori Paulus Pikkaraisen, kerrontaa keskiaikaisesta elämästä. Esiin tuotiin Lutherin pöytäpuheet, joista löytyy rohkaisua ja lohdutusta jokaiselle.
Pöytäpuheissaan reformaattori näyttäytyi toisenlaisena: rentona ja karkeaakin kieltä käyttävänä. Kempeleen oma Luther keräsi pöytäseurueet myös arvoitusten äärelle.
– Teräsnokka puuta syöpi mies hännästä pitää? Äijä kiipee kalliolle kirjavat housut jalassa, hän arvuutteli.
Lutherin läsnäolon lisäksi vieraat saivat nauttia oululaisen Sonus Rosan tulkitsemasta keskiaikaisesta musiikista. Nokkahuiluin, harpuin ja kehärummuin höystetty musisointi soi kauniisti suuressa salissa.