Kem­pe­leen naisen ah­ke­ri­na: yli tuhat sy­to­mys­syä on syn­ty­nyt läm­mit­tä­mään päätä ja sydäntä

Kempeleen Asukastuvan naiset ovat ahkeroineet jo 1000 myssyä Oysin syöpäosastolle.

Kempele
<p>Näin komea kempeleläinen naisjoukko on ahkeroinut sytomyssyjä syöpäpotilaille.</p> Marja-Leena Mattila on yksi sytomyssyvillityksen ”äideistä”.
Näin komea kempeleläinen naisjoukko on ahkeroinut sytomyssyjä syöpäpotilaille.
Näin komea kempeleläinen naisjoukko on ahkeroinut sytomyssyjä syöpäpotilaille.
Kuva: Rita Kumpulainen

Hyvästä työstä saa iloita. Näin tehtiin Asukastuvalla viime perjantaina. Juhlakahvien syynä olivat sytomyssyt, joita Asukastuvan naiset ovat olleet innolla tekemässä.

Myssyt päätyvät Oulun yliopistolliseen sairaalaan syöpään sairastuneiden pään suojaksi niin kuin on tapahtunut vuodesta 2010 saakka eri puolilla Oulun aluetta. Yksi sytomyssyjen tekijäporukan kantavia voimia on ollut kempeleläinen Marja-Leena Mattila. Hän on innostanut hyvällä menestyksellä myös Asukastuvan naisia sytomyssytalkoisiin.

– Täällä Kempeleessä myssyjä on tehty tammikuusta 2013 alkaen asukastuvan käsityökerhossa mutta toki myös kotona ja monissa muissakin paikoissa. Oulun alueen myssyjä on kerätty muun muassa oululaiseen käsityöliikkeeseen, josta valmiit myssyt viedään OYS:n syöpäosastolle. Näin tapahtuu myös kempeleläisten tekemille myssyille, Mattila kertoo.

Kempeleläisten kahvitilaisuudessa juhlistettiin, ei enempää eikä vähempää kuin 1000:n myssyn rajan rikkomista. Työ ei tosin pääty tähän, sillä myssyjä voi tehdä edelleen siinä vauhdissa kuin hyväksi näkee. Mattila lupaa, että myssyt menevät jatkossakin syöpäosastolle, missä tarvetta pään suojaamiseksi on jatkuvasti.

Ensimmäiset sytomyssyt Mattila itse teki kaksitoista vuotta sitten sen jälkeen, kun silmiin oli osunut ko. aihetta koskeva lehtijuttu. Mattila valmisti myssyt kahdelle läheiselleen, serkulleen ja työkaverilleen. Myssyjä tehdessään hän luonnollisesti ajatteli läheistensä sairautta, ja myös sitä, että koskaan ei voi olla varma, kenen kohdalle syöpä seuraavaksi sattuu. Käsityön äärellä toivoo, että myssyn saajan elämä jatkuisi hyvänä.

– Samanlaisista ajatuksista myös muut myssyjen tekijät kertovat. Myös se nousee mieleen, että voisi myssyjen avulla helpottaa vakavasti sairastuneen elämää.

– Moni myssyn saanut antaa palautetta. Sanotaan esimerkiksi, että myssy auttoi erilaisissa tilanteissa eteenpäin. Myssy lämmittää päätä mutta vähintään yhtä paljon sydäntä. Kun tämän kuulee, se antaa kimmokkeen jatkaa uusien myssyjen tekemistä.

Mattila saa palautetta suoraan mutta paljon myös oman käsityöbloginsa kautta netissä.

Oulun yliopistollisen sairaalan alue ei ole tämän maan ainoa sytomyssyihin hurahtanut alue. Kun sytomyssyvillitys alkoi, myssyjä talkoiltiin peräti kuudentoista ison sairaalan lähialueilla. Välillä innostus on hieman laantunut, mutta myssyjä tehdään koko ajan eri puolilla maata.

Kempeleen Asukastuvan naiset kokoontuvat käsityökerhoihin tiistaina ja parittomina perjantaipäivinä. Joskus on tehty sytomyssyjä, joskus hypistelymuffeja, joskus vauvasukkia. Kerhossa voi olla myös ilman käsityötä. Paikalle on tervetullut vaikka vain juttelemaan muiden kanssa. Tai olemaan ihan hiljaa.

Uusi villitys odottaa jo tekijöitään.

– Lohtuhuivit on uusi kiinnostava kohde. Leskelle lahjoitetaan käsintehty huivi. Kempeleen seurakunnassa tällainen ryhmä taitaa jo olla. Saa nähdä, innostuvatko Asukastuvan käsityökerholaiset tästä, Mattila miettii.

Ilmoita asiavirheestä