Kem­pe­leen mu­seol­la tarinat he­rää­vät eloon - Ku­nin­kaal­li­sen ruo­tu­vä­ki­ryk­men­tin ko­men­ta­jan vir­ka­ta­loa kut­sut­tiin hoviksi

Virkatalo sai nimensä kaakeliuunien ja lasi-ikkunoiden vuoksi

Kempele
Museonhoitaja Minna Lehtomaa tuntee rakennukset kuin omat taskunsa. Rintamalla olleiden sotilaiden käsissä ovat syntyneet nämä tuohikengät ja -laukku.
-
Kuva: Anni Kälkäjä

Neljättä kesää Kempeleen kotiseutumuseolla työskentelevä Minna Lehtomaa esittelee museon rakennuksia ja sanoo tuntevansa ne kuin oman kotinsa. Museon hoitaminen on Lehtomaalle kaikesta päätellen sydämen asia.

Alueen ja rakennusten historiaan hän on perehtynyt syvällisesti ja tutkinut rakennusten vaiheita vanhoja sanomalehtijuttuja myöten. Niistä riittääkin paljon mielenkiintoisia tarinoita jaettavaksi.

Monelle uutena tietona saattaa tulla esimerkiksi se, että aikoinaan museoalueella sijaitsi kuninkaallisen ruotuväkirykmentin komentajan virkatalo.

Rakennus oli 1700-luvulla huomattavin sotilasvirkatalo Pohjois-Pohjanmaalla.

Huoneisiin rakennettiin sinä aikana harvinaiset kaakeliuunit ja oikeat lasi-ikkunat. Hienoa taloa alettiin kutsua hoviksi, josta on peräisin lähellä sijaitsevan Hovilantien nimi.

Lehtomaan kertoessa tarinat alkavat elää ja saattaa melkein nähdä, kuinka virkataloa asuttaneet aateloidut everstiluutnantit harppovat kiiltävissä saappaissaan tärkeitä tehtäviä toimittaessaan. Tai kuinka päärakennuksessa 1930-luvulla asunut pankkiiri Frans Petter Matturi istahtaa työpäivänsä jälkeen Oulun seudun Talousseuralta saatuun vaaleanpunaiseen nojatuoliin, jossa kenenkään muun ei ole lupa itseään lepuuttaa.

Lue lisää museoalueen kiehtovasta historiasta 19.8. Rantalakeudesta painettuna tai diginä!

Mainos
Rantalakeuden pelit

Pelaa Rantalakeuden digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä