KEMPELE Suomen matkailulla pyyhkii nyt hyvin. Esimerkiksi ulkomaalaisten matkailijoiden määrä kasvaa viiden prosentin vuosivauhtia. Lisääkin on odotettavissa: ensimmäinen kiinalainen lentoyhtiö aloittaa Suomen lennot tammikuussa.
Myös Oulun seudulla uskotaan kasvuun. Oulu tavoittelee yöpymisiin 7-8 prosentin vuosittaista kasvua.
Kun tällä hetkellä matkailuala työllistää valtakunnallisesti 140 000 työntekijää, arvellaan määrän nousevan vuoteen 2025 mennessä 40 000:lla työpaikalla.
Myös Kempele haluaa osansa matkailukakusta.
Kunnanjohtaja Tuomas Lohi myöntää heti alkuunsa, ettei Kempelettä nyt pidetä matkailupaikkakuntana. Siihen halutaan kuitenkin muutos, sillä monet matkailua tukevat asiat ovat kunnassa jo olemassa.
Ensinnäkin Kempeleen iso etu on saavutettavuus. Moottoritiellä liikkuu päivittäin 30 000 ajoneuvoa. Suuri osa pyörien päällä Lappiin menevistä matkailijoista ajaa kunnan läpi. Se luo hyvät edellytykset Linnakallion matkailualueen kehittämiseen, mutta myös Köykkyrin ja Zemppi-korttelin muodostaman virkistysalueen hyödyntämiseen sekä Zeppeliinin ja Zatelliitin ostosmatkailun kehittämiseen.
Kempeleessä haluttaisiin lisää huomiota myös Kempeleenlahdelle. Lohi huomauttaa merialueen olevan linnustollisesti merkittävä, mutta tähän saakka ankarasti alimarkkinoitu ja -arvostettu.
– Vihiluodossa meillä on jo aktiivisen kyläyhdistyksen ansiosta runsaasti matkailua tukevia toimintoja. Hotellikin löytyy.
Kunnanjohtaja näkisi Vihiluodossa mielellään golfkentän. Se pysäyttäisi Oulunsalon lentokentälle tulevia bisnesmatkaajia, mutta kiinnostaisi omalla ainutlaatuisuudellaan myös Oulun seudun omia golffareita.
Parhaillaan kunta käy keskustelua maanomistajien kanssa alueen saamiseksi kunnan haltuun. Tämän jälkeen se vuokrattaisiin tai myytäisiin kentän rakentavalle yhtiölle.
– Nykyisellään iso osa Lentokentäntien varresta on käyttämätöntä ryteikköä. Maisema paranisi, jos alueelle saataisiin 9- tai 18-reikäinen golfkenttä. Kiinnostusta hankkeeseen on ollut paljon, Lohi paljastaa.
Keskustan valtuustoryhmä jätti lokakuussa valtuustoaloitteen matkailustrategian laatimiseksi kuntaan. Asia etenee käsittelyyn. Tuomas Lohi uskoo matkailun olevan yksi ensi vuonna laadittavan kuntastrategian uusista avauksista.
– Toki matkailukysymystä on eri yhteyksissä mietitty ennen valtuustoaloitettakin. Aiemmin emme ole tunnistaneet matkailullisia elementtejä. Visio ja suunnitelmat ovat puuttuneet. Meillä on oikeasti paljon hyödynnettäviä asioita. Siksi ajatus matkailupitäjästä ei ole mitään höttöä.
– Monet matkailukeskukset joutuvat ensin tekemään kalliit investoinnit saadakseen ihmiset sinne. Meillä virta on jo olemassa. Aiomme tulevaisuudessa olla matkailukohde, emme pelkkä ohikulkukunta.
Matkailullisesti kunnan suurin kokonaisuus on rakentumassa Linnakalliolle, Linnakankaan kupeeseen. 70 hehtaarin alueesta rakentamiseen soveltuu 50 hehtaaria. Nykyinen Destian louhosalue on 20 hehtaarin suuruinen. Louhiminen loppuu tämän vuoden lopussa ja parhaillaan kunta neuvottelee alueen hankinnasta omistukseensa.
Lohi sanoo aluetta kehitettävän hanke ja pala kerrallaan. Parhaillaan laadittavaan asemakaavaan on tarkoitus sisällyttää myös asuntomessualue, jos Kempele sellaiset yhdessä Oulun kanssa saa järjestettäväkseen. Messuvuosi voisi olla 2025. Seuraavaksi vuodeksi Oulu kaavailee itseään kulttuuripääkaupungiksi.
– Olemme lähestyneet Oulua yhteismessuajatuksella ja toivottavasti saamme heiltä päätöksen tässä kuussa. Meillä messut keskittyisivät omakotiasumiseen, Oulussa kerrostaloasumiseen. Asuntomessuorganisaatiolle kaksoismessujen järjestäminen ei ole ongelma, sillä niitä on pidetty aiemminkin.
Kunta näkisi mielellään alueella tulevaisuudessa myös huvipuistotoimintoja. Lohi arvioi Linnakallion alueen soveltuvan sellaiseen erinomaisesti.
– Puisto saisi suoran näkyvyyden moottoritieltä liikenteellisesti loistavalle alueelle.
Myös kaupallisen matkailun merkitys on Kempeleelle suuri. Zeppelinin on Pohjois-Suomen toiseksi suurin kauppakeskittymä Oulun keskustan jälkeen. Kun Zatelliitin alue valmistuu, lisääntyy kaupallinen huomio entisestään.
Kunnanjohtaja nostaa esille myös Zempin ja Leo´s Leikkimaan tuoman lisäarvon. Vieressä oleva Köykkyrin liikunta-alue ja sen kehittämismahdollisuudet lisäävät mielenkiintoa entisestään. Sarkkirannan aluekin jalkapallo- ja pesäpallokenttineen sekä liikunta- ja jäähalleineen tuo Kempeleeseen ihmisiä.
– En näe syytä miksei Kempeleeseen pysähdyttäisi.
Matkailustrategia antaa uskottavuutta myös hankerahojen hakemiseen. Lohi sanoo Kempeleessä tarvittavan matkailun kehittämiseen keskittyvää tekijää, sillä ”vasemmalla kädellä asiaa ei voi hoitaa”.
– Ellemme saa hankkeistettua toimintaa, pitää lisätä kunnan omaa resurssia. Todennäköistä on, että perustamme matkailuyhtiön edistämään ammattimaisesti asiaa.
Se, että Kempeleessä vakavasti ryhdytään viemään matkailuasioita eteenpäin, ei pelkästään riitä. Lohi perää myös vahvempaa alueellista yhteistyötä. Nyt alueella toimivan Oulun matkailun työ ei Tuomas Lohen mielestä ole riittävää.
– Focus ei ole selvillä. Emme osaa maakunnassa paketoida tuotteitamme. Jos matkailija tulee kaukaa, eivät 2-3 tunnin etäisyydet täällä merkitse mitään. Yhteistyön kantavana ajatuksena tulee olla se, että naapurin etu on myös meidän etu. Meillä on maakunnassa liian paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia.
Jos kaikki kaavaillut matkailuhankkeet toteutuvat, montako uutta työpaikkaa Kempeleeseen syntyy?
– Satakunta, kunnanjohtaja arvelee varovaisesti.