Koronavirus on ulottanut globaalit lonkeronsa viime kuukausina jokaisen suomalaisen arkeen, kotiin, työhön ja suunnitelmiin. Epidemia on levittäytynyt kaikkialle, ja se hallitsee keskusteluja aamusta iltaan, päivästä toiseen.
Moni tuntee jo suoranaista ähkyä, koronauutisointi uuvuttaa. Ilma on sakeana kysymyksiä, ja tunnelmaa raskauttavat moninaiset huolet, epävarmuus ja pelko: kauanko tämä jatkuu, miten tässä lopulta käy?
Yhteiskuntaa on horjutettu harvinaisella tavalla, ja se on lamaannuksessa - kuten jäsenensäkin. Synkät pilvet varjostavat taivaanrantaa. Mieli ja katseet janoavat valonpisaroita, jo vähäisetkin antavat toivoa ja valavat uskoa paremmasta.
Valonpisaroita onneksi on, kun maltti vain riittää kohdentamaan katsetta niihin. Yksi koronauutisoinnin varjoon jääneistä ilonaiheista on syntyvyydessä vaivihkaa tapahtunut trendimuutos.
Syntyvyyden lasku ehti jatkua Suomessa vuosikymmenen, ennen vuodenvaihteessa tapahtunutta käännettä: vapaa pudotus vaikuttaisi loppuneen. Uutta elämää syntyy suomalaiskoteihin jälleen lisääntyvissä määrin.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana synnytysten määrä on laskenut Suomessa neljänneksen, ja ikäluokkien koko pienentynyt 60 000 lapsesta 45 000 lapseen.
Syntyvät ikäpolvet ovat supistuneet vuosittain lähes Kempeleen väkimäärän verran. Trendi on ollut samansuuntainen, jopa jyrkempikin, tunnetusti korkean syntyvyyden ja nuoren ikärakenteen Pohjois-Pohjanmaalla. Maakunnan kokonaishedelmällisyysluku on laskenut vuosikymmenessä peräti 30 prosenttia.
Syntyneiden lasten määrä on tippunut vajaasta 5000:sta reiluun 3000:een lapseen vuodessa.
Kempeleessä syntyvyyden huippuvuosi oli 2010, jolloin ensiparkaisun maailmalle päästi 309 vauvaa. Vuonna 2019 päivänvalon näki 187 uutta kempeleläislasta. Syntyvyys oli kunnassa näin alhaisella tasolla edellisen kerran 1990-luvun alkuvuosina.
Nyt pitkä laskeva syntyvyystrendi näyttää pysähtyneen, ja kasvukin orastaa. Suomessa syntyi kuluvan vuoden tammi–maaliskuussa 11 407 lasta, runsaat neljä prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Maaliskuu oli neljäs peräkkäinen kuukausi, jolloin lapsia syntyi enemmän kuin edellisvuonna.
Pohjois-Pohjanmaalla syntyvyys on noussut vuoden ensimmäisellä kvartaalilla lähes seitsemän prosenttia ja Kempeleessä peräti 60 prosenttia. Käänne on siis todella tapahtunut.
Vauvat ovat taas in.
Lähikuukaudet näyttävät, tuleeko syntyvyyden kasvusta todella uusi trendi, vai onko kyse sittenkin vain jääkiekon MM-kullan 2019 innoittamasta rytmihäiriöstä.
Toivoa sopii, että käänne olisi pysyvämpi ilmiö. Jatkuvasti alenevan syntyvyyden vaikutukset rapauttavat hyvinvointivaltiomme perustaa.
Eikä kyse ole vain taloudesta, vaan yhdestä koko yhteiskuntaamme kantavasta perusrakenteesta, perheestä, ja maamme tulevaisuudesta, sen rakentajista, kehittäjistä ja kantajista.
Niin, ja entäpä se korona? Aiheuttaako se uuden rytmihäiriön juuri tasaantuneeseen syntyvyyskäyrään? Vaikutusta on ennenaikaista arvioida. Voi olla, että virustartuntaa kodeissaan pakoilevat pariskunnat löytävät toisensa, ja syntyvyyden kasvutrendi vahvistuu. Mutta voi käydä päinvastoinkin.
Toivottavasti vähäisiksi jäävät kuitenkin ne tapaukset, joissa kriisiä ennen kimaltaneet valonpisarat haihtuvat tyystin tummana tyhjyyteen.
Tuomas Lohi
Kempeleen kunnanjohtaja, FT