Kempele Jouluaattona voi tänä vuonna käydä aistimassa Pyhän Kolminaisuuden kirkon joulurauhaa. Pyhäkkö on auki ensimmäistä kertaa aattopäivänä 24. joulukuuta.
Mistä on kyse, diakoniatyön lähiesimies, kappalainen Teemu Riihimäki?
– Kirkko on avoinna kello 14-16. Kirkossa saa istahtaa ja halutessaan vaihtaa kuulumisia tai nauttia glögiä. Pyhäkön joulua saa näin aistia omana itsenä, rauhassa. Jos kaipaa juttuseuraa, kirkossa on mahdollisuus vaihtaa ajatuksia Kimmo-Papin, Vesa-papin ja Maarit-diakonissan kanssa. Halutessaan voi osallistua kello 16 alkavaan jouluaaton hartauteen.
Miksi kirkko avaa ovensa jouluaattona?
– Mietimme asiaa diakoniatyössä. Juhla-aikana monet ihmiset ovat yksin. Halusimme luoda tilaisuuden, missä pääsee tapaamaan muita. Lisäksi olisi tärkeää, että kirkon ovet olisivat avoinna mahdollisimman paljon myös muulloin. Se on suunta, mihin suomalaisissakin seurakunnissa mennään.
– Luin Aku Ankka -lehteä viime viikolla, missä ankkapojat jäivät joululomalle. Samoin opettaja. Pojat huomasivat opettajan tiputtaneen kalenterin, mitä he lähtivät viemään hänen kotiinsa. Perille päästyään he huomasivat opettajan itkevän kotonaan ja valittavan yksinäisyyttään. Loppu oli onnellinen. Mutta juuri tuota yksinäisyyttä on paljon. Ihminen kaipaa toista ihmistä.
Kempeleen seurakunta on vuoden verran kohdannut ihmisiä myös Zeppeliinissä. Millaisia kokemuksia kauppakeskustyöstä on saatu?
– Erittäin hyviä. Olemme paikalla perjantaisin kuusi tuntia, yhdellä työntekijällä on kahden tunnin vuoro. Itse olen kokenut hyvin antoisia kohtaamisia. Tuttujen ja tuntemattomien kanssa olen päässyt puhumaan elämästä, kirkosta, uskosta ja Jumalasta. Monta mielenkiintoista keskustelua olen käynyt elämänkatsomuksista. On hienoa, että ihmiset rohkaistuvat lähestyä meitä kirkon työntekijöitä. Kauppakeskuksessa mukana oleminen on mielestäni luonnollista läsnäoloa. On tärkeää, että kirkko näkyy siellä, missä ihmisetkin ovat.
Onko kaupallinen joulu syrjäyttänyt joulun hengellisen puolen?
– Itselläni on viisi lasta, joiden kautta elän vahvasti jouluaikaa. Pääsiäisen ohella joulu on vuoden tärkein juhla. Pimeänä vuodenaikana joulu on valon juhla, jolloin ihmiset tulevat kirkkoon. Olen eri yhteyksissä huomannut, että joulun aikana ihmiset varsinkin kaipaavat joulun ydinsanoman äärelle. Se koskettaa meitä suomalaisia. Esimerkiksi diakoniatyölle saamme paljon lahjoituksia seurakuntalaisilta, joilla voimme tukea vähäosaisten joulua.
Millainen on papin joulu tänä vuonna?
– Meillä Kempeleen seurakunnassa joka kolmas joulu on papille vapaa. Minulla on nyt vapaa joulu. Vietämme sitä perheen kanssa. Aattona laulamme joululauluja ja ennen jouluateriaa luemme jouluevankeliumin. Tänä vuonna lukuvuorossa on 8-vuotias Anna. Sen jälkeen kajahtaa Enkeli taivaan.
Mitä ilman joulu ei tunnu joululta?
– Minulle jouluruoka on tärkeä. Vastuullani on kinkun paistaminen, mikä on yksi tärkeä joulutraditio. Kinkku ei saa olla liian kuiva, vaan kypsyysaste on oltava kohdallaan. Aina en ole paistamisessa onnistunut. Kinkun päälle kuuluu myös sinappihuntu.
Onko haaveissasi viettää joskus erilainen joulu?
– Kyllä. Joskus haluaisin käydä ihastelemassa keskieurooppalaista joulua. Kummitätini asuu Sveitsissä. Sinne haluaisin joskus mennä vaimoni Johannan kanssa
.