Juhlapuheet olivat yhtä superlatiivien tulvaa valtuuston puheenjohtajan Jarmo Haapaniemen, kirkkoherra Kimmo Helomaan, kunnanjohtaja Tuomas Lohen ja kunnanhallituksen puheenjohtajan Antti Ollikaisen käydessä kukin vuorollaan läpi Kempeleen kunnan historiaa, nykypäivää ja tulevaisuudennäkymiä.
Samalla linjalla jatkoi valtioneuvoston tervehdyksen Kempele-gaalaan tuonut pääministeri Juha Sipilä:
– Kempeleen kunnan kehitys ei ole syntynyt itsestään, vaan se on ollut määrätietoisen, sitkeän työn ja yhteistyön tulosta. Kasvua ovat tukeneet muuttovoitto ja korkea syntyvyys.
Sipilä luonnehti Kempeleen kasvulukuja huikaiseviksi.
– Väkiluku on lähes kolminkertaistunut 70-luvun alusta, jolloin itsekin aloin vierailla Kempeleessä setäni Veikko Sipilän muutettua Kempeleeseen.
Sipilä kiitteli kunnan hallintoa ennakkoluulottomasta kehittämisestä ja otti esimerkiksi lautakuntien muuttamisen valiokunniksi sekä ennakkoluulottoman yhteistyön yksityisten kanssa liikuntapaikkojen pyörittämisessä. Tärkeimmäksi Kempeleen vahvuudeksi Sipilä kuitenkin arvotti aidon halun ja kyvyn edistää yrittämisen mahdollisuuksia.
– Kaavoituksen ja yrittämisen edellytyksiin liittyvät ratkaisut syntyvät täällä huomattavan nopeasti.
Pääministeri otti esimerkiksi ekokorttelin:
– Kun Rakennusinsinööriliitossa tästä hankkeesta kerroin, espoolaiset totesivat, että heillä ensimmäinen valitus olisi siinä ajassa vasta sisällä, kun Kempeleessä oli jo valmista.
Sipilä nosti puheessaan esille myös Suomen ja Kempeleen juhlavuotta leimaavan, valmisteilla olevan sote- ja maakuntauudistuksen.
– Lakien säätäminen kestää aikansa, mutta ensi kesänä ne ovat valmiita, pääministeri lupasi.
– Maakuntien roolista on keskusteltu paljon, mutta aivan yhtä tärkeää on puhua kuntien roolista maakuntauudistuksen jälkeen. Kunnilla on myös jatkossa suorat vaalit, verotusoikeus, yleinen toimiala sekä erittäin pitkä lista lakisääteisiä tehtäviä, Sipilä luetteli.
– Kuntapäättäjät voivat keskittyä jatkossa enemmän ideoimaan ja tekemään ratkaisuja oman kunnan elinvoiman vahvistamiseksi, pääministeri huomautti.
Kempele-gaala huipentui Vuoden järjestön palkitsemiseen. Kunnan historian ensimmäisen Vuoden järjestö -palkinnon sai Vihiluodon kyläyhdistys.
– Pyysimme syksyllä kuntalaisilta ehdotuksia. Yhteisöllisyysvaliokunnan ja kunnanhallituksen oli helppo tehdä valinta, sillä Vihiluodon kyläyhdistys sai yli puolet äänistä, sanoi yhdessä yhteistöllisyysvaliokunnan puheenjohtajan Pertti Sankilammen kanssa palkinnon luovuttanut kunnanhallituksen puheenjohtaja Antti Ollikainen.
Viime vuonna Pohjois-Pohjanmaan kyläksikin valittu Vihiluodon kyläyhdistys on viimeisimpinä hankkeinaan muun muassa kunnostanut alueellaan uimarannan ja pienvenesataman, rakentanut esteettömän luontopolun, tarkkaillut uimaveden laatua ja pitänyt latureittejä avoinna.
Ollikainen kiitteli yhdistystä osallistavasta ja yhteisöllisyyttä lisäävästä toiminnasta, kaikenikäisten kuntalaisten huomioimisesta, nuorten työllistämisestä ja kunnan palvelutason ja viihtyisyyden lisäämisestä sekä positiivisesta julkisuudesta.
Palkinnon otti vastaan yhdistyksen sihteeri Eva Maijala.
– Suuret kiitokset sekä kunnalle että meitä ehdottaneille kuntalaisille. Tämä palkinto on upea huipennus yhdistyksen 10-vuotisjuhlavuodelle.
