KEMPELE LIMINKA Joulukuun alussa alkaa Oulun seudulla puoli vuotta kestävä pilottiprojekti, jonka tavoitteena on kerätä uutta, potilaiden itse mittaamaa tietoa eteisvärinästä.
Rantalakeuden alueelta hankkeessa ovat mukana Limingan ja Kempeleen terveyskeskukset. Molemmissa järjestetään hankkeeseen liittyvät koulutustilaisuudet siihen osallistuville henkilöille. Varsinainen hanketoiminta käynnistyy terveyskeskuksissa vuoden vaihteessa.
Pilottihankkeessa potilaat ovat keskeisessä roolissa. Mahdollisesti eteisvärinästä kärsiville potilaille annetaan kotiin mittalaitteet kahden viikon ajaksi. He voivat mitata oman EKG:nsä kotioloissa, sekä ennalta määritellyn aikataulun mukaan että tuntiessaan olonsa huonovointiseksi.
Uutta teknologiaa edustavat mittauslaitteet ottavat EKG-signaalin potilaiden peukaloiden välityksellä, ja ne ovat helppokäyttöisiä.
Mittaus kestää vain 30 sekuntia, ja laite välittää tiedon suoraan sairaaloihin ja terveyskeskuksiin.
– Lähestymistapa on poikkeuksellinen ja merkittävä. Nämä laitteet ovat aikaisemmin olleet lähinnä sairaaloissa, mutteivät perusterveydenhuollon puolella. Pilottihankkeessa saamme järjestettyä pitempiaikaisen seurannan. Saamme tietoa laitteen toiminnasta ja sen käytettävyydestä, markkinointipäällikkö Ari-Pekka Naumanen hankkeessa mukana olevasta Biosense Websteristä kertoo.
Tietoa saavat myös lääkärit ja potilaat. Mittausten avulla voidaan varmistaa potilaan diagnoosi. Naumasen mukaan aiemmissa mittauskokeiluihin osallistuneista henkilöistä 10 prosentilla paljastui rytmihäiriö.
– Pitempiaikainen seuranta on hyvä asia. Esimerkiksi aivohalvaustapauksista neljänneksen epäillään johtuvan eteisvärinästä.
Mittausten lisäksi hankkeen avulla halutaan lisätä tietoisuutta eteisvärinästä. Tiedotusprojektiin liittyen järjestetään mittauksia esimerkiksi apteekeissa.
Tietoa jaettiin myös eilen tiistaina, pilottiprojektin käynnistämistilaisuudessa Oulussa. Oulun sydänyhdistyksen järjestämässä yleisötilaisuudessa luennoi apulaisylilääkäri, kardiologian dosentti Kari Ylitalo Oulun yliopistollisesta sairaalasta. Hän kertoi sekä eteisvärinän oireista että sen hoidosta.
– Eteisvärinä on hyvin yleistä, mutta monesti se on myös täysin oireeton rytmihäiriö. Joka viides meistä kokee eteisvärinää jossakin vaiheessa elämäänsä, Kari Ylitalo toteaa.
Eteisvärinä yleistyy ihmisten ikääntyessä. Se on tyypillistä yli 65-vuotiaille. Sen sijaan alle 40-vuotiailla eteisvärinä on harvinainen.
Kaikille eteisvärinä ei aiheuta oireita tai ongelmia. Toiset tauti saa kuitenkin täysin toimintakyvyttömäksi.
– On hyvä muistaa, että eteisvärinä ei estä normaalia elämää.
Eteisvärinä on oireettomuudestaan huolimatta vakava asia. Joka toinen aivoverenkiertohäiriö on eteisvärinän aiheuttama. Vuosittain 30 prosenttia suomalaisista saa aivoinfarktin eteisvärinän takia. Lisäksi eteisvärinä liittyy moniin sydänsairauksiin, mutta se ei kuitenkaan aiheuta niitä
– Ehkä taudin yleisyys on syynä siihen, ettei ole ymmärretty sen vaarallisuutta. Ihmiset puhuvat siitä, mutta eivät tiedosta sen vaikutuksia, Kari Ylitalo huomauttaa.
Eteisvärinän aiheuttajaa ei tiedetä tarkkaan. Geeneillä voi olla osuutensa asiaan, mutta sydämen rasitusta aiheuttavat ylipaino, sokeritauti ja verenpainetauti ovat suurempi tekijä taudin kehittymisen taustalla. Yllättäen myös pitkän matkan kestävyysurheilijoille voi kehittyä eteisvärinä.
– Mutta eteisvärinään voi sairastua, vaikkei mitään näitä tekijöitä olisi. Parasta, mitä voi tehdä, on siis elää terveellisesti ja liikkua kohtuudella.
Pilottiprojektissa saatavia tietoja ei Kari Ylitalon mukaan tulla hyödyntämään tutkimuksessa. Potilastietojen kerääminen vaatisi huomattavaa byrokratiaa, ja alustavassa selvityksessä sitä ei nähty tarpeelliseksi.
– Kerättävät tiedot ovat siis yleisiä. Laskemme esimerkiksi sairastuneiden määriä ja osuuksia. Näitä tietoja voimme käyttää lähinnä omassa työssämme.
Jatkotutkimukseen voi Ylitalon mukaan tulla tarvetta, jos tulokset ovat huomattavia.
Mitä on eteisvärinä?
Johtuu sydämen eteisten epäsäännöllisestä sähköisestä toiminnasta.
Sähköisen häiriön aiheuttajaa ei tiedetä tarkkaan.
Eteisvärinässä kammiot supistuvat epäsäännöllisesti ja pulssi on myös epäsäännöllinen.
Oireena ovat sydämentykytys, väsymys, huimaus, päänsärky ja lisääntynyt virtsaamistarve.