Vaikka maakunnassa oli monenlaista muutakin tapahtumaa viime sunnuntaina, Kempeleen ensimmäisiä konserttitanssiaisia oli saapunut kuuntelemaan ja tanssimaan kahdeksankymmentä musiikin ystävää. Osa tuli Pulkkilasta, Paavolasta ja Muhokselta saakka tanssimusiikin ikivihreiden houkuttelemana Kempeleeseen.
– Kuulin, että konserttitanssiaiset pidetään kirkon vieressä ja ajattelin, ettei suntion poika eksyäkään voi, nauraa Siikalatvalta Pulkkilasta tanssimaan tullut Reijo Kankaristo.
Kankaristo käy kesäisin innokkaasti tansseissa esimerkiksi Ruokolahdella ja Tyrnävällä. Syksyn pimeiden tultua tansseissa kulkeminen hieman vähenee. Hänen mielestään tällaisia konserttitanssiaisia saisi olla paljon enemmän.
– Olen musiikin suhteen kaikkiruokainen, mutta kun en ole enää pojankloppi, niin 60-luvun musiikki iskee parhaiten, karaokeakin innokkaasti laulava mies kertoo.
Konserttitanssiaisten puolivälissä hän oli käynyt tanssimassa viitisen peliä, mutta harmittelee hieman yksin tulleiden naisten vähyyttä.
– Kun en oikein viitsi pariskuntia häiritä. Jotkut ovat valitelleet huonoja tanssikenkiä, mutta minähän kiepautan vaikka olisi tuohivirsut jalassa, Pulkkilan mies nauraa.
– Pitää vain viedä niin selkeästi, ettei tanssitettavalta mene jalat solmuun. Eikä kukaan ole sellaista ainakaan vielä valittanut!
Seinustalla istuva Marjatta Ranta tuli konserttitanssiaisiin kuuntelemaan musiikkia. Hänen tanssijalkaansa on joskus enemmänkin vippassut, mutta nyt jalkavaiva hieman hidastaa polkantahtia.
– Ja miestänikin tulin kuuntelemaan, Ranta viittaa orkesterissa laulavaan Mikko Rantaan.
Kempeleläiset Paavo Talala ja Anneli Näyhä pistäytyvät tuon tuostakin laittamassa jalalla koreasti.
– No sen verran kun kunto sallii, toppuuttelee Talala.
– Niin, palkinnoille ei enää päästä. Mutta nimenomaan tanssilla tuo Paavo minut hurmasi kohta 30 vuotta sitten, Näyhä nauraa.
Pariskunta innostui konserttitanssiaisista välittömästi luettuaan tapahtumasta lehdestä. Molemmat pitävät vanhasta suomalaisesta musiikista, ja Talala on harrastanut kuorolauluakin.
– Pyrimme käymään kaikissa tilaisuuksissa, joita Kempeleessä järjestetään. Kempeleläisiä tapahtumia pitää aina tukea, alleviivaa Näyhä.
1600- ja 1700 -luvuilla vallasväen keskuudessa suositut konserttitanssiaiset eivät koskaan oikein kotiutuneet Suomeen. Nyt aika voi olla sellaisille kypsä, arveli Kempeleen Konserttitanssiaiset tuottanut Olavi Keinänen. Hän innostui ajatuksesta käydessään 90-luvun puolivälissä vaimonsa kanssa Oulun Sinfonian konserttitanssiaisissa. Vastaavan tapahtuman he kokivat myöhemmin mieskuorojuhlassa Iisalmessa.
– Olemme soittaneet Hanuripartion porukalla kahdeksan vuotta ja halusimme tällä tavoin uutta sykettä soittamiseen, itsekin partiossa musisoiva Keinänen kertoo.
Hanuripartio soitti kaksituntisen konserttitapahtuman aikana 34 kappaletta, osa oli varta vasten konserttitanssiaisia varten harjoiteltu, osa oli vanhaa ohjelmistoa. Harvinaisempien kappaleiden nuottien metsästäminen teetti kovastikin työtä. Vaivannäkö kuitenkin kannatti:
– Kun ihmiset tanssivat, silloin tapahtuma on onnistunut. Kävijämääräänkin olen erittäin tyytyväinen, tuottaja myhäilee.
Ensi vuotta vartenkin on jo suunnitelmia vireillä. Kempeleessä järjestetään ainakin kahdet konserttitanssiaiset, joista toinen on keväällä ja toinen syksyllä.
– Syksyn konserttitanssiaisia on suunniteltu Kempleen kunnan 150-vuotisjuhlien yhteyteen. Tarkoitus olisi koota yhteen kaikki Kempeleen eläkeläisjärjestöjen musiikkiporukat ja järjestää yhteinen kulttuuritapahtuma. Tapahtumapaikaksi olemme haikailleet Zempin tiloja.
