KEMPELE Henriikka Pakarisen (kok.) esitys tuloveroprosentin alentamisesta nykyisestä 20,50:stä 20:een sai maanantai-iltana valtuustossa aikaan vastalauseiden myrskyn. Kokoomuksen Pia Hanski kannatti Pakarisen ajatusta huomauttaen, että kunnan vetovoima kasvaisi. Se taas todennäköisesti lisäisi tulojen kasvua.
Kokoomuksen valtuustoryhmä ei ollut asiassa yksimielinen. Esimerkiksi Jaakko Okkonen (kok.) totesi, ettei Kempeleessä ole nyt varaa veroprosentin laskuun. Kunnalla on käsissään mittavat investoinnit, minkä vuoksi Kempele velkaantuu ennätystahtiin.
– Voisi olla houkuttelevaa laskea tuloveroa vaikka prosentilla, mutta siihen meidän ei pidä mennä.
Jouko Etelä (sd.) piti veronalennusta vastuuttomana taloudenpitona.
Ahti Tahkola (kesk.) ihmetteli Pakarisen ehdotusta, sillä resurssivaliokunta ja kunnanhallitus linjasivat veroprosentin säilyttämisen ennallaan.
– Jos nyt laskemme, ei meille hyvä heilu muutaman vuoden päästä. Lähikunnat suunnittelevat veroprosentin nostoa. Jos pidämme nykyisellään, vetovoimamme kyllä säilyy.
Kunnanjohtaja Tuomas Lohi kertoi kunnalla olevan ensi vuonna lainaa historiallisen paljon – 15,5 miljoonaa euroa. Lisäksi maakuntauudistuksen vaikutuksia on vaikea ennakoida.
Perussuomalaisten Janne Halunen ilmaisi koko ryhmän kantana, ”ettei verojen laskemisessa ole mitään järkeä”.
Leena Askeli (kd.) muistutti verorahojen käyttötarkoituksesta: ne käytetään julkisiin palveluihin, jotka palvelevat enemmän kuntalaisia kuin veroprosentin laskulla tuleva säästö.
Samuli Karppinen (kesk.) uskoi Kempeleen vetovoimaan, sillä palvelut ovat monta muuta kuntaa paremmat.
Myös Arto Tahkola (kesk.) näki kunnan palvelujen ja niistä maksettavan hinnan olevan tasapainossa.
Pertti Sankilampi toivoi, ettei veroasialla tehtäisi politiikkaa, vaan asiassa saataisiin yksituumainen päätös. Siihen ei ihan päästy. Nykyinen verotus jatkuu Kempeleessä ensi vuonna äänestyksen jälkeen äänin 36-3. Pakarisen ja Hanskin lisäksi verolaskua kannatti Kokoomuksen Janne Malkamäki.
Myös kiinteistöverosta äänestettiin. Kunnanhallitus esitti rakentamattoman rakennuspaikan verotuksen laskemista neljästä prosentista kolmeen.
Kyseinen vero koskee noin 120 tontinomistajaa. Birgitta Niskanen (kesk.) huomautti kunnan taloudelle prosentin laskulla olevan vähän merkitystä – 20 000 euroa – mutta yksityiselle maanomistajalle sillä voi olla isokin merkitys.
Sari Janatuinen (vas.) mietti miten paljon kyseisistä tonteista on niitä, joita ”vain makuutetaan tyhjän panttina”, kun ne pitäisi saada käyttöön.
Janne Halunen (ps.) epäili esitetyn veroalennuksen inhimillistä näkökulmaa.
– Suurimpien tonttien omistajilla on varmasti taskussaan perämettiä. Mitä ajattelee työtön omakotitalon omistaja, jonka verotus ei laske?
Kunnanhallitus esitys kolmen prosentin verosta tuli hyväksytyksi luvuin 25-14.
Valtuustoa puhutti myös terveyskeskuksen työntekijöiden työaikalainsäädäntö. Tällä hetkellä sairaalaa lukuun ottamatta terveyskeskuksen työntekijät käyttävät yleistyöaikaa, minkä vuoksi ruokatunti ei sisälly työaikaan. Käytännön vuoksi pitenevät päivät ovat herättäneet henkilöstössä eripuraa ja kuntaa on lähestetty muun muassa kolmella nimiadressilla. Myös useat valtuutetut ovat saaneet asiassa yhteydenottoja.
Jaksotyöajassa ruokatunti kuuluu osaksi työaikaa. Sen käyttäminen edellyttäisi talousjohtaja Juho Leppäsen mukaan kuitenkin yötyötä tai yli yhdeksän tunnin työvuoroja.
– Kuntatyönantajan kädet ovat pitkälti sidotut. Asian määrittelee laki ja kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus.
Raija Juopperi (sd.) huomautti, ettei työntekijöitä ole kuultu asiassa.
– Tyrnävällä on palattu jaksotyöaikaan.
Pirjo Heikkinen (kesk.) epäili, ettei kyseinen työaikamalli tuo säästöjä.
Rita Kumpulainen (sd.) kiitteli valtuuston rohkeita naisia asian esilläpitämisestä.
– Viime valtuustokaudella kun toin asiaa esille kunnanhallituksessa, tunsin olevani yksin. Jos asia onnistuu Tyrnävällä, niin miksei meillä Kempeleessä?
Virkamiehet lupasivat selvittää asiaa.