Kempele MTB -maas­to­pyö­rä­ki­sa on­nis­tui lois­ta­vas­ti – rin­tees­sä aja­mas­sa 200 kil­pai­li­jaa

"Maastopyöräily on mukavaa", tiivistää kempeleläinen Joonatan

KÖykkyrin rinne täyttyi kilpailijoista. Kempeleläinen Joonatan Tuomi  sanoo maastopyöräilyn olevan mukavaa.
KÖykkyrin rinne täyttyi kilpailijoista.
KÖykkyrin rinne täyttyi kilpailijoista.
Kuva: Antti Korkala

Päälähtö kuulutetaan alkavaksi kymmenen yli yksitoista. Viisi minuuttia ennen yhteislähdön starttilaukausta pyöräilijät ovat jo hakeutuneet asemiinsa viivan taakse. Keulapaikoille asettuvat kovimmat menijät.

Lähtökäskyn myötä pyöräilijämassa vyöryy liikkeelle. Joukko tekee pienen lenkin lähtöalueella ja suuntaa kohti Köykkyrin mäkeä. Luulot otetaan pois heti alussa.

Kovin kärki sotkee nopeasti raskaan mäen päälle. Jälkijoukoissa meno puuroutuu. Saattaapa joku taluttaakin pyöränsä ylös. Yksi toisensa jälkeen urheilijat katoavat mäen taakse.

– Meillä on todella hyvin ilmoittautuneita. Kilpailijamäärä kasvoi vielä viimeisenä iltana. Meillä oli ylärajana 200 maastopyöräilijää ja se tuli täyteen. Odotettiin kokonaisuudessaan 50–100 osallistujaa. Junioreitakin oli lähes viisikymmentä, järjestäjäseura OTC:n puheenjohtaja Jarno Siurua kertoo.

Vaikka suurin osa pyöräilijöistä on vasta aloittanut urakkansa, virkistysalueella liikkuu jo useampikin mitalikaulainen urheilija. Aiemmin on kisattu jo 8-, 10- ja 12-vuotiaiden sarjoissa.

Yksi nuorimpien kilpailijoiden sarjassa mukana olleista maastopyöräilijöistä on kempeleläinen Joonatan Tuomi. Tämän päivän kilpailussa hänen matkallaan oli pituutta kuusi kilometriä.

– Hyvin jaksoi. Tulin aivan hirveän kovaa tuon alamäen ja sillan yli, Tuomi kuvailee.

Tarkka sijoitus jäi Tuomelta vähän pimentoon. Aivan kärjessä se ei ollut, koska pokaali jäi saamatta, mutta sijoitus oli kuitenkin hyvä. Kaulassa killuu mitali. Hurjatkaan maastot eivät hirvitä nuorta pyöräilijää.

– Ei se pelota. Maastopyöräily on mukavaa.

Jokaisen kierroksen puolivälissä päälähdön pyöräilijät käyvät kääntymässä lähtöalueen lähistöllä. Ensimmäisellä kierroksella kärjessä on tuttu parivaljakko – Juha Kangaskokko ja Heikki Tukki. Sanerall Cupissa Kangaskokko on voittanut kaikki kolme aiempaa osakilpailua, Tukki taas on ollut kahdesti toinen ja kerran kolmas.

Lauantain päälähdössä pyöräilijät kiertävät Köykkyriin muovaillun 12 kilometrin reitin sarjasta riippuen 1–3 kertaa. Jokaisella kierroksella mäkeä noustaan kolmesti. Yleisessa sarjassa kukkula täytyy valloittaa kokonaisuudessaan yhdeksän kertaa.

– Metsärinteen puolella on leveämpää neulaspolkua, joka on todella nopeaa. Tämä mäki taas tuo haastetta. Linnakankaan ja Kokkokankaan puolella on kapeaa ja oikein mutkittelevaa polkua. Tämä on aika vaihteleva rata. Korkeuseroa siinä tulee kumminkin toistasataa metriä. Oulun seudulle se on ihan hyvin, kisamestari Jussi Niku kertoo.

– Todella siistiä kilpailua. Hyvältä vaikuttaa, haavereilta on vältytty. Mukavaa, että junioreitakin lähti niin paljon ajamaan. Kun lapset innostuvat, niin se tuo myös aikuisia mukaan, Niku jatkaa.

Reilun puolen tunnin jälkeen ensimmäinen kilpailija saapuu maalialueelle. Kempeleläinen Jeehu Kareisto on saanut oman urakkansa päätökseen, kello pysähtyy aikaan 35:40.3. Kyyti on ollut kovaa, aikaa on mennyt alle kolme minuuttia per kilometri.

– Se oli raskasta, kun heti alussa piti lähteä mäkeä ylös, mutta kun pääsi alas single track -polulle, alkoi helpottamaan. Tuli aikuisia perä edellä vastaan. Hyvin meni, olen todella tyytyväinen, Kareisto hymyilee.

Kolmetoistavuotiaan suorituksesta hienon tekee myös se, että hän kilpailee M14-sarjassa vuoden alaikäisenä. Maastopyöräilyä tuore voittaja on ehtinyt harrastaa jo useamman vuoden.

– Aloitin varmaankin neljä vuotta sitten. Olen aika paljon kierrellyt täällä Köykkyrissä. Nämä ovat tuttuja seutuja.

Vähitellen muidenkin sarjojen kilpailijoita saapuu maaliin. Ensin vähän vanhempia junioreita, sitten kuntosarjan mittelijöitä. Hieman vajaan puolentoista tunnin kohdalla kilpasarjan voittaja saapuu maaliin. Ei ole kovinkaan suuri yllätys, että se on Kangaskokko. Pari minuuttia hänen jälkeensä kakkosena maaliin ennättää kilpakumppani Tukki.

– Tänä kesänä on kulkenut hyvin, mutta kyllä sitä on saanut Heikin kanssa ottaa tiukkaa kisaa. Ei se voittaminen mitenkään itsestään selvää ole ollut. Tänään kuitenkin pystyin jättämään Heikin jo ensimmäisen kierroksen aikana, Kangaskokko kertaa.

– Tämä oli sellainen reitti, että tasainen kova vauhdinpito piisasi. Kun piti riittävän hyvää kyytiä, niin siinä näköjään kaveri putosi kyydistä, voittaja jatkaa.

Reilun kahden tunnin pyöräilyn jälkeen viimeisetkin kilpailijat saavat urakkansa päätökseen. Osa saattoi pudota kärkimenijöiden kyydistä, mutta maalialueella Köykkyrin julmaa mäkeä katsoessa jokaista sen päihittänyttä on helppo pitää voittajana.

Ilmoita asiavirheestä