KEMPELE Kempeleen kunnan 150- ja Suomen 100-vuotisjuhlavuoden avajaisia juhlistettiin uudenvuoden aattona kauppakeskus Zeppeliinissä. Puhe- ja laulupitoinen ohjelma huipentui lähes kymmenminuuttiseen näyttävään ilotulitukseen.
Zeppeliinin keskustorille oli kokoontunut kohtalainen kuntalaisjoukko kuulemaan juhlavuoden avauksen ohjelmaa. Keskustorilla oli myös kunnan oma myyntipiste, josta sai ostaa Kempele 150 -juhlavuoden paitoja ja mukeja sekä Suomi100-pinssejä. Lisäksi jaossa oli lapsille ilmapalloja ja karkkeja. Tilaisuudessa julkaistua Lakeuden lapset -levyä oli myös jaossa halukkaille. Levyllä laulun esittää Kempeleen kirkkain laulutähti Jyrki Anttila.
Vuonna 1988 Juhani Konolan (sävellys) ja Jussi Rasinkankaan (sanoitus) kirjoittama Kempeleen kuntalaulu Lakeuden lapset kajahti juhlassa kauniisti nuoren Sofia Haapalan laulamana.
Juhlatapahtuman juontanut Petri Eklund kertoi, että Kempeleen kunnan arkistoista on digitoitu 600 valokuvaa ja niitä esitellään juhlavuoden aikana eri tilaisuuksissa. Kotiseutuarkiston kuvista on myös näyttely kunnantalolla.
Kunnanjohtaja Tuomas Lohi kertasi uuden vuoden tervehdyksessään Suomen ja Kempeleen historiaa. Kempeleen kunta on virallisesti perustettu vuonna 1867, mutta varhaisimmat maininnat Kempeleestä on jo vuodelta 1568.
– Ne joilla on matikkapäätä suotu, pystyvät laskemaan, että meillä on 2018 Kempeleessä jälleen juhlavuosi. Tällöin (1568) Kempeleessä oli kolme savua, ja näiden kolmen savun asukkaat tulivat Kempeleeseen pääsääntöisesti Oulunsalosta. Nyt näitä savuja on reilut 4000, kertoo Lohi.
Kempeleen kasvu nykyiseen tilaan on Lohen mielestä etenkin vahvan yritystoiminnan ansiota. Tiilitehtaan varjosta on noussut monia nykyaikaisia yrityksiä Oulun kaupungin läheisyyden ansioista. 1960-luvulla Kempeleessä oli vajaa 3000 asukasta, mutta 1980-luvulla jo lähes 9000. Nyt Kempeleen asukasluku on noin 17300.
– Kempeleen kasvua selittää uusi teollistumisen aalto, joka alkoi 70-luvun alussa. Ensimmäisiä aihioita oli Pohjolan Kaapeli. Kempeleeseen alkoi syntyä työpaikkoja, joka johti siihen, että tänne tarvittiin työntekijöitä ja ihmisiä asettui Kempeleeseen. Syntyi palveluja ja uusia työpaikkoja, ja tämä positiivinen kiertokulku on jatkunut tähän päivään saakka, Lohi toteaa.
Kunnanjohtaja uskoo, että tulevaisuuden kunta nojaa elinvoimaan, hyvinvointiin ja yhteisöllisyyteen.
– Siihen tarvitaan korostetusti jokaista kuntalaista. Kunta ei ole vain palveluja tuottava, vaan kuntalaisia kokoava ja yhteentuova organisaatio.
Juhlavuoden juhlimisesta on toivottu juhlavuoden teeman (Yhdessä) mukaisesti iloisia ja toiminnallisia tapahtumia. Kempeleessä tullaan järjestämään juhlavuoden aikana useita kymmeniä erilaisia tapahtumia. Tapahtumista löytyy tarkempaa tietoa kunnan internetsivuilta.
Juhlavuoden avaustapahtuma jatkui kunnanjohtajan puheen jälkeen stand up koomikko Matti Patrosen esityksellä. Patronen ihmetteli heti aluksi, kuinka Suomi täyttää sata vuotta, mutta Kempele 150 vuotta.
– Onko se niin, että täällä ollaan joka asiassa 50 vuotta muuta Suomea edellä, ihmetteli Patronen pilke silmäkulmassaan.
Patronen suositteli myös, että Kempele voisi rakennuttaa Guggenheim-museonkin ihan vain näyttääkseen Helsingille.
Tilaisuuden sisätiloissa päätti Liikkuva Laulureppu, eli Timo ja Mari Rautio, jotka lauluillaan leikittivät perheiden pienimpiä. Koko tapahtuma huipentui ulkona näyttävään ilotulitukseen.
