Ajattelin, että kirjoittelen vähän ajatuksia, kun ensimmäinen valtuustokausi on selätetty ja toinen kausi on lähdössä liikkeelle.
Ensimmäinen kausi on ollut mielenkiintoinen, monella tavalla haastavakin. Kieltämättä tulee ajoittain pohdiskeltua, onko meidän päätöksentekoprosessit toimineet kunnassa kokonaisuutta palvelevasti, oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti, ja että ovatko kuntalaiset tulleet kuulluksi niitä koskettavissa asioissa.
Viimeisimmät julki tulleet väestötilastot osoittavat sen tosiasian, että hyvin on kunta onnistunut lisäämään Kempeleen kiinnostavuutta. Ei ole sattumaa, että kuntamme on väestönlisäyksessä suhteellinen voittaja, kun tarkastellaan alkuvuoden ajalta kaikkia Suomen kuntia. Kiinnostava kunta on luonut näkymän, joka on synnyttänyt kuntaan uutta yrittäjyyttä, tuonut uusia asukkaita ja paljon muuta positiivista ”pöhinää”. Yritystontit ovat menneet hyvin kaupaksi, pientalotonteille on ottajia jonoksi asti. Olisi tärkeää pysähtyä joskus miettimään, kuinka arvokas asia on uusi, hyvä yritys kunnan näkökulmasta kaikkine vaikutuksineen työllisyydestä aina verotuloihin saakka. Lisäksi uuden yrityksen tulo kuntaan on omiaan synnyttämään uutta yrittäjyyttä ja muuta yhteiskunnallista positiivista vaikutusta.
Nopea väestönlisäys on kuin kaksipuolinen mitali. Hyvä puoli on tuo edellä kerrottu, mutta mitalin haasteellisella puolella ovat uudet investointipaineet ja sitä kautta merkittävät vaikutukset kuntataloudelle. Lähtökohta on kuitenkin, että kunnan on kyettävä pitämään palvelutasostaan huolta kaikissa tilanteissa. On hyvin vastuutonta rakentaa kuntaa, jos emme kykene pitämään sivistyksen, terveydenhuollon, päivähoidon ja kaiken muun peruspalvelujen tasoa tasapainossa suhteessa väestönlisäykseen. Näinhän ei vielä ole Kempeleessä ollut. Siksi on hyvin tärkeää tarkastella, minkä verran annamme tilaa vuodessa kasvavalle väestölisäykselle.
Kunta tekee paraikaa kuntastrategiaa, jonka yhtenä osana on päivittää maapoliittisia kysymyksiä. Valtuusto on yhdessä visioinut Kempeleen kunnan maankäytön isoa kehityskuvaa pitkälle tulevaisuuteen, josta lopputuloksena näytti tulevan hyvin järkevän oloinen kokonaisuus. Tonttimaata ja maan ostoja tarvitaan tulevaisuudessakin. Kempele on pinta-alaltaan pieni kunta ja on nähtävissä, että maata ei ole tuhlattavaksi asti, vaan kaikki rakennusmaa on järkevästi kaavoitettava, niin kuin on tehtykin. Tärkeää olisi saada aikaan joustava, kaikkia osapuolia palveleva maapoliittinen ohjelma, joka antaa eväät täydentämisrakentamiselle ja mahdollistaa kunnan maahankinnat sille strategisesti merkittäviltä alueilta. Joustavalla maapoliittisella ohjelmalla voimme luoda aivan uudenlaista keskustan alueen ilmettä, sekä uudenlaista kuntakuvaa koko kunnan alueella. Tässä emme saisi kompastella vanhoissa käytänteissä.
Toivon mukaan me päättäjät kykenemme tulevanakin kautena rakentamaan kiinnostavaa ja turvallista Kempelettä niin, että päätöksenteossa demokratia toimii kunnan ja kuntalaisten parhaaksi ja että kaikilla olisi hyvä kasvaa Kempeleessä.
Mukavaa alkavaa syksyä!