Venäjän keisarikunnan Suomen suuriruhtinaskunnassa toteutettavaksi säädetyn kunnallisasetuksen 1865 mukaisesti syntyi vuonna 1867 Kempeleen kunta, joka aiemmin oli osa Limingan emäseurakuntaa.
Jo toisen kerran kutsuu yhteistuotantotiimi - Kempele - Akatemia (ennen Kempeleen kulttuuritoimi), Kempeleen Hanuripartio ja Lauluryhmä Äkkinäiset Ouluseudun väen Konserttitanssiaisiin 13. toukokuuta. Tapahtumakonsepti on aika tuntematon, mutta viime lokakuussa Pirilä -salissa toteutettu tapahtuma oli yleisön suosiossa. Nyt on tarjolla paljon uutta ja hyvin omaleimaistakin, sillä tanssiaisten musiikki on ”Kempeleen 150 -vuotisen muuttumisen musiikkia”.
Lähes kaikki kappaleet ovat rytmiltään tanssittavia, mutta mukana on myös hyvin mielenkiintoisia löytöjä. Ohjelman alussa kuullaan muun muassa kolme kertaa soitettuna sama melodia, mutta… Alkuperäisen melodian sävelsi porvoolainen sotilasmuusikko Hannes Konno suomalaisille jääkäreille lähtömarssiksi kouluttautumaan Saksaan vuonna 1915. Vuonna 1923 Hannes Konnon melodiaan sanoitti helsinkiläinen Ludvig Kosonen Sörnäisten sosiaalidemokraattiselle nuoriso-osastolle kappaleen ”Nuorten työläisten lippulaulu” ja vuonna1929 oululainen muusikko Knut Kangas teki uudet sanat nimellä ”Taistojen tiellä”.
On varmasti ensimmäinen kerta, kun uskomattoman hieno kokonaisuus jääkäreiden ja suojeluskuntien ja sittemmin sosiaalidemokraattien ja äärivasemmiston musiikkia kuullaan samassa hetkessä.
Ohjelmassa siirrytään sujuvasti Kempeleen kunnan ensimmäisen viisikymmenvuotisen ajan torvimusiikista kuplettien ja haitarijatsin kautta iskelmiin.
Sota-ajan musiikkiin sisältyy erityinen kappale ”Säkkijärven polkka”, josta tehtiin Viljo Vesterisen ja Dallapé -orkesterin jäsenten kanssa levytys 17.päivänä kesäkuuta 1939.
Jatkosodan aikana elokuussa 1941 löysivät suomen armeijan pioneerit Viipurin alueen laajan miinoituksen, jonka räjähtäminen olisi tuhonnut lähes koko Viipurin. Miinoissa oli kolme äänirautaa, jotka muodostivat räjäyttävän kolmisoinnun.
Yleisradion asiantuntijoiden avulla tämä mysteeri selvitettiin ja jo ensimmäisenä päivänä syyskuuta Pääesikunta sai Yleisradiolta käyttöön yhden lähetysauton (REO 2L. 4210 Speedwagon), joka ajettiin Viipuriin.
Tästä lähetysautosta soitettiin ”Säkkijärven polkkaa” keskeytyksittä kolme vuorokautta, jolloin saatiin Aunuksesta toinen auto Viipuriin. Suomi voitti tämän erän sekoittamalla vihollisen ”kolmisointutaajuuden”. Kaikkiaan polkka soitettiin tauotta noin 1 500 kertaa, eivätkä miinat räjähtäneet!
Kotiseutumme Kempele -osiossa on musiikkia kempeleläisiltä tekijöiltä. Ahti Kylmäsen ”Syysaamu Liminganlahdella”, Oiva Pennasen ”Kevättä Kempeleessä”, Aino Vaittisen ja Markus Aallon ”Kempele-humppa” ja Olavi Keinäsen ”Kempele - räppi”. Jussi Rasinkankaan säveltämä ”Häätango” voitti Seinäjoen tangomarkkinoiden sävellyskilpailun vuonna 2009.
Yhteislauluna on kempeleläisten Jussi Rasinkankaan ja Juhani Konolan Kempeleen kuntalaulu ”Lakeuden lapset”.