LUMIJOKI Alapäässä toimivalla Lännentilalla viimeistellään parhaillaan kesäisen keltaista hallirakennusta, joka on kohonnut elementeistä nopealla tahdilla.
Värisävy on sama kuin Lännentilan perinteisessä logossa. Rakennusprojekti värivalintoineen kertoo tilaa parin vuoden ajan pyörittäneiden Klaus, Joonas ja Erno Karjulan toiminta-ajattelusta: nuorilla miehillä on halu kunnioittaa perinteitä ja samalla suunnata katse eteenpäin.
– Meillä on kova tahtotila kasvattaa toimintaa ja tehdä Lännentilasta puolen Suomen luottokotitila, Joonas, 23, kertoo silmäillessään rakennustöiden etenemistä.
– Kasvun kannalta uusi halli oli välttämätön. Tilaa oli saatava lisää, lisää Klaus, 26.
Viljelystä vastaava Klaus ja myynnistä vastaava Joonas katselevat kotitilansa pyörittämistä hieman eri tulokulmista, mutta visio on heille sama. Molempien puheet kääntyvät tuon tuosta pellolta nouseviin tuotteisiin. Ne ovat tilanpidossa kaiken a ja o.
– Haluamme tarjota kesän parhaat maut. Se on meille kulmakivi. Teemme kaikkemme, että asiakkaat saavat hyviä tuotteita. Tavoitteenamme on tarjota heille makuelämyksiä, joita voi muistella hymyssä suin, Joonas teroittaa.
Lännentilan juuret yltävät 1970–1980-lukujen taitteeseen, jolloin veljesten isä Kyösti Karjula aloitti tilalla siemenperunan viljelyn. Pellot oli pyhitetty pitkään ainoastaan ruokaperunalle. Viitisen vuotta sitten tila siirtyi Karjulan veljeskaartin käsiin, ja viime vuosina viljelylle on haettu uutta jalansijaa sesonkituotteiden, kuten mansikan, herneen ja kesäperunan puolelta. Toimintaa on kasvatettu tietoisesti, ja nykyisin tila työllistää sesonkikauden aikana 50 työntekijää.
– Askel kerrallaan tässä mennään eteenpäin. Olemme laajentaneet sesonkituotteisiin, mutta ruokaperunaa on tarkoitus jatkaa myös edelleen, Klaus kertoo.
Vajaan 300 neliön halliin tulee tilamyymälä, millä vastataan lisääntyneeseen tilamyyntiin. Ihmiset ovat oppineet hakemaan erityisesti mansikkansa suoraan tilalta. Pääosa myynnistä tapahtuu kuitenkin edelleen Oulun torilla sekä lähialueen kaupoissa. Tilamyymälän lisäksi hallin seinien suojiin tulee toimisto sekä sesonkituotteiden käsittely- ja pakkaustila.
– Tavoitteena on saada tämä sesongille käyttöön, Klaus ja Joonas toteavat.
Vaikka veljekset ovat tarttuneet tilanpitoon intoa pursuvalla otteella, he tietävät, ettei ruoantuotanto Pohjois-Suomen alueella ole se helpoin ansaintakeino. Tilaa eteenpäin luotsatessaan Karjulat ovat oppineet, ettei Suomen kesä tarjoa täydellisiä kasvuolosuhteita eikä täydellistä kesää voi jäädä odottelemaan. Tänä vuonna riesana on kuivuus, joka himmentää sato-odotuksia.
– Jos lähtee liikaa lentoon, luonto muistuttaa, että pysypä nöyränä, Joonas virnistää.
Muutama vuosi takaperin tilalla syntyi ajatus lähiruokatuottajien yhteenliittymästä, johon kartoitettiin kiinnostusta 200 kilometrin säteellä Lumijoelta. Tänä päivänä toiminnassa on mukana enää kaksi viljelijää ja Lännentilan kautta kulkee kauppoihin heidän kasvattamaansa sipulia ja varhaiskaalta.
– Jo siinä on työnsarkaa, että saadaan omat tuotteet kauppaan. Niiden tulee olla kaupassa asiakkaan saatavilla vuorokausi siitä, kun ne on nostettu maasta, Klaus ja Joonas huomauttavat.
Vaikka yhteenliittymä ei saanutkaan tuulta alleen, ei sen testaamista muistella Lännentilalla pahalla. Synkistelyn sijaan Karjulat keskittyvät myönteisiin mietteisiin.
– Pyrimme näkemään alan valoisana ja mahdollisuuksia täynnä olevana. Monestihan tämä ala näyttäytyy synkkänä, mutta uskon, että jos hommat hoitaa hyvin, niin onnistuu paremmin, pohtii Klaus.
Karjuloiden mukaan laadukkaille sesonkituotteille on valtava kysyntä. Tuohon kysyntään he haluavat vastata parhaimman kykynsä mukaan.
– Siihen perustuu myös meidän valtava nälkä kasvaa, Joonas tiivistää.