OULUNSALO Entisen kunnantalon, nykyisen yhteisötalon pihalle kantautuu vaimeaa ääntäi. Vaikuttaa siltä, että joku laulaa ja antaumuksella yläkerrassa.
Ja niin todellakin on. Aikaisemmin valtuuston käyttämässä salissa on nyt meneillään karaokekerhon lauluilta. Vaihtelua ohjelmistossa riittää, sillä kerholla on käytössään lähes 80 karaokelevyä. Niistä löytyy laulu varmasti kaikille.
– Kappaleita esitetään laidasta laitaan illan aikana. Suosikkeja ovat ainakin Kellohame heilahtaa ja Tiet. Välillä salissa kaikuu rokkikin, Oulunsalon Karaokekerho Ohdake ry:n puheenjohtaja Pekka Pehkonen myhäilee kuunnellessaan ensimmäisiä laulajia.
Karaokekerho on kokoontunut Oulunsalossa jo vuodesta 2011 lähtien. Kerhon laittoivat alulle Timo Toikka ja Eero Siltala. Mukana oli myös Pekka Pehkonen. Karaoken laulajat alkoivat kokoontua nuorisotiloissa.
Vapaaehtoisten voimin pyöritetty toiminta on ollut tähän asti myös vapaamuotoista. Syyskuussa 2016 karaokenlaulajat päättivät kuitenkin perustaa yhdistyksen, Oulunsalon Karaokekerho Ohdake ry:n.
– Totesimme, että yhdistyksenä on helpompi toimia. Aikaisemmin meiltä ei peritty tiloista vuokraa, mutta uudessa Oulussa meidän pitää maksaa sitä. Yhdistyksenä voimme hakea toimintaan avustuksia, mitä aikaisemmin emme siis ole saaneet, Pekka Pehkonen kertoo.
Samaan hengenvetoon Pehkonen kuitenkin ihmettelee, onko järkeä periä vapaaehtoistoimijoilta vuokraa, jonka maksamiseksi yritykset hakevat kaupungilta avustuksia. Vaikka nuorisotilan vuokrat ovat kohtuulliset, vuodessa niistä olisi kertynyt karaokekerhollekin maksettavaa vajaa tuhat euroa.
– Päätimme siis siirtää laulupaikan yhteisötalolle. Vanhassa valtuustosalissa voimme laulaa puolet halvemmalla. Ja akustiikaltaankin tämä tila on aivan mahtava. Ainoa huono puoli on, että täällä ei saa siirrellä valtuustosalin pöytiä. Kukaan ei tiedä, miksi niin on, mutta niin vain on, Pehkonen naurahtaa.
Pöydät eivät kuitenkaan näytä karaokekerholaisia haittaavan.
Laulajat asettuvat istumaan entisille valtuutettujen paikoille. Esiintymispaikka löytyy luontevasti salin etuosasta, ja isolle valkokankaalle heijastuvat laulujen sanat. Niitä tosin harva käyttää hyväkseen. Monet osaavat laulujensa sanat ulkoa entuudestaan, kuten Marja Ollikainen.
– Täällä tosin ei haittaa, vaikka laulu menisi päin honkia. Alussa laulaminen jännitti, mutta nykyään se on vain hauskaa ja mukavaa hommaa.
Hän innostui karaokesta vuonna 2011, jolloin Oulunsalossa järjestettiin kurssi lauluhengityksestä. Koulutuksessa Marja Ollikainen kertoo oivaltaneensa hengityksen merkityksen. Lauluopintoja hän ei kuitenkaan ole suorittanut kurssin jälkeen, eikä esiintymisiäkään ole ollut. Ollikaiselle riittävät karaokeillat ja niiden antama tunnelma.
– Täältä kun lähtee, on niin energinen olo, että voisi tehdä mitä vain.
Karaokekerho pidetään tänä vuonna marraskuun loppuun asti sunnuntaisin kello 16. Laulut jatkuvat aina kello 20:een asti.
Joulutauon jälkeen lauluja on tarkoitus jatkaa ensi vuonna. Paikkaa ei kuitenkaan ole vielä päätetty. Siitä pitää Pehkosen mukaan käydä käydä keskusteluja yhdistyksen hallituksen kanssa.
Uudet laulajat ovat tervetulleita mukaan toimintaan, vaikka tähän asti kerho on kokoontunut vakituisten kävijöiden voimin. Suurin osa 13-20 kävijästä tulee Oulunsalosta tai Oulusta, mutta muuallakin asuvat voivat käydä karaokekerhossa. Osallistujilta ei edellytetä yhdistyksen jäsenyyttä, ja maksamaan joutuu ainoastaan kahvista.
– Kerho on kaikille avoin. Iälläkään ei ole väliä, vaan lapsetkin ovat tänne tervetulleita. Tämähän on päihteetön tila ja tilaisuus, Pekka Pehkonen muistuttaa ja vielä lisää:
– Eikä huonoa laulajaa olekaan, joten kaikille äänillekin meillä on tilaa! Meillä on tapana ottaa kaikki lämpimästi vastaan.
Vokaaliton orkesteri
Karaoke on Japanista alkunsa saanut amatööriviihteen muoto.
Sana karaoke tulee japanin kielen sanoista kara ’tyhjä’ ja ”okesutoran” ’orkesteri’ ensimmäisestä tavusta. Paremmin suomennettuna karaoke voidaan suomentaa ’Vokaaliton orkesteri’ tai ’Vokaaliton soitto’. Käytännössä karaokea lauletaan karaokeäänitteeltä tulevan tekstin ja musiikkitaustan mukaan.
Suomeen karaoke rantautui lopullisesti 1980-luvun lopulla. Jo vuosina 1984-86 laulettiin ruotsinlaivoilla ensimmäisen kerran karaokea englanninkielisten laulujen voimin.
Karaokea on olemassa myös soittajille, ja tätä kutsutaan bandokeksi. Bandokelevylle on koodattu useita eri ääniraitoja siten, että paitsi laulaja, myös esimerkiksi kitaristi tai basisti voi harjoitella tai esiintyä levyn avulla. Ruudulla näkyy kappaleen sanat ja soinnutus.
Karaokelaulun ennätys on tehty Kiinassa vuonna 2009. Tuolloin laulettiin putkeen 456 tuntia, kaksi minuuttia ja viisi sekuntia.