Viime viikon Rantalakeudessa oli kaksi kirjoitusta, jotka osittain kietoutuivat yhteen.
Tässä muutama ajatus molemmista.
On surullista jos Jussi Pellikka päättää valtuustouransa pettyneenä ja turhautuneena. Piti aivan sanakirjasta katsoa mitä ekslusiivinen tarkoittaa. Jos oikein ymmärrän meistä kaikista löytyy tuollaisia piirteitä, ehkä myös Jussista itsestään.
Toiseksi. Olisi mahtavaa päättää valtuustoura KAUPUNGINVALTUUTETTUNA.
Sen voisi laittaa CV:n kultakirjaimin. Luulen kyllä, että ehdotuksen tekijät eivät ole tätä miettineet eikä kuinka suuria palkkioiden tai palkkojen korotuksia muutoksista ehkä aiheutuisi.
Kolmanneksi. Jos kaupunkiajatusta lähdetään todella viemään eteenpäin olisi etsittävä joku teema, jonka kautta ajatusta peilataan. Etsimättä tulee mieleen Pudasjärvi, joka on ilmoittautunut valtakunnan hirsirakentamisen pääkaupungiksi.
Teema on luonteva, koska paikkakunnalla on mittavaa hirsiteollisuutta. Lisäksi vaikeista koulujen ja toimistojen sisäilmaongelmista on päästy pitkälti eroon hirsirakentamisen avulla.
Eikä tässä kaikki. Asiantuntijoita ja päättäjiä ympäri maailmaa vierailee Pudasjärvellä tutustumassa hirsirakentamisen pääkaupunkiin.
Toinen esimerkki on mökkikunta Kiuruvesi, joka on julistautunut maaseutupääkaupungiksi. Kiuruvesi on profiloitunut muun muassa lähiruoan esimerkillisestä käytöstä.
Mikä olisi sitten Kempeleen oma teema? Jos minulta kysyttäisiin, vastaus olisi valmiina.
Julistautuisimme puurakentamisen pääkaupungiksi. En tiedä, että joku paikkakunta olisi vielä tätä ideaa käyttänyt, mutta on korkea hetki.
Puurakentamisen uusi aika on lähtökuopissa. Hallitusohjelmassa on jo kirjauksia puurakentamisen edistämiksi. Todennäköisesti tulevaisuudessa kirjaukset lisääntyvät ja tiukkenevat.
Vähän perusteluja. Kaiken takana on globaali kysymys ilmastosta. Kaikki keinot pitäisi käyttää, jotta hiilen määrän lisäys saataisiin pysäytettyä.
Yksimielisiä ollaan siitä, että puurakennus sitoo hiiltä merkittävät määrät. Ja kuinka pitkäksi aikaa. Vuosikymmeniksi tai jopa sadoiksi vuosiksi ja elinkaaren päässä puuaines voidaan käyttää vielä energiana.
Olen saanut olla mukana miettimässä Kempeleen vanhan kirkon korjausta. Ei voi kuin ihmetellä kuinka nerokkaasti rakennus on tehty 326 vuotta sitten. Ja jos onnistumme remontissa se voi palvella toiset 300 vuotta.
Kyllä tämän sukupolven pitäisi kyetä tekemään samanlaisia rakennuksia.
Suomessa puukerrostalojen rakentaminen on lähtökuopissa. Ruotsissa rakennetaan moninkertaisesti, puhumattakaan Pohjois-Amerikasta. Suomessa on juuri valmistunut CLT- tuotantokapasiteettia, joka mahdollistaa kerrostalojen teollisen tuotannon.
Rakentaminen on nopeampaa. Rakennukset ovat kevyempiä. Kosteusongelmia ei ole. Raaka-ainetta riittää.
Jos Suomen kaikki kerrostalot rakennettaisiin puusta, vastaava puumäärä kasvaa kasvukautena alle vuorokaudessa. Vaikutus paikallistalouteen on erittäin positiivinen. Puurakentamisen avulla saataisiin helposti raikasta ja ihmisläheistä ympäristöä bulkkirakentamisen sijaan.
Kunta pystyisi halutessaan vaikuttamaan millaista rakennuskantaa kuntaan tulee. Nyt ympäristökysymykset otetaan huomioon ainoastaan siten, että rakennuskantaa pyritään tiivistämään.
Henkilökohtainen hiilijalanjälki ei juuri riipu asumismuodosta vaan elintavoista. Materiaaliohjeistuksella saataisiin yksiselitteisesti positiivisia ympäristövaikutuksia.
Otetaan tästä koppi ja julistaudutaan puurakentamisen pääkaupungiksi.