Vuosien varrella yhtiön toiminta on kokenut muutoksen jos toisenkin. Kuluttajamyynti on vaihtunut teollisuuskauppaan ja nykyään jalansija löytyy myös kansainvälisiltä markkinoilta. Yli kolmekymmentä vuotta sitten perustetun perunakaupan toiminta on toisaalta hyvinkin vakiintunutta, mutta samalla sen toiminnassa on osa-alueita, jotka elävät jatkuvassa muutoksessa.
– Liiketoiminta ja volyymit ovat vakiintuneet. Kaupan määrä, liikevaihdon taso ja tällaiset ovat aika vakiot, mutta maat ja asiakkaat, joille myydään, vaihtelevat vuosittain isostikin. Puola on tästä hyvä esimerkki. Joinakin vuosina sinne menee useampi miljoona kiloa, joinakin vuosina muutamia satoja tonneja, toimitusjohtaja Antti Kuusisto kuvailee.
Hieman yli puolet yhtiön liiketoiminnasta tulee kotimaan markkinoilta. Puolet ja puolet -suhde koti- ja ulkomaan markkinoiden välillä on toimitusjohtajan mukaan hyvä ja turvallinen. Silloin ei olla yhden kortin varassa. Kaukaisimmat kauppakumppanit ovat olleet Azerbaidzanissa asti.
– Siinä suhteessa on jonkinlainen tasapaino. Mutta jos miettii sitä, että missä markkinat kasvavat, niin viennin puolellahan isommat mahdollisuudet loppupeleissä ovat. Siellä kasvupotentiaali on suurempi. Parhaina vuosina kauppakumppanimaita on ollut 25.
Osakeyhtiön nimestä huolimatta peruna ei ole sen valikoiman ainoa nimike. Kauppaa käydään myös esimerkiksi sipulilla, tomaatilla ja punajuurella. Muiden tuotteiden osuus liiketoiminnasta on alle kymmenyksen luokkaa. Viipale ei ole suuri, mutta ei muita vihanneksia hyljeksitäkään.
Suoran kaupan lisäksi Luonnosta tekee myös niin sanottua tradingia. Yhtiö voi välittää perunaa esimerkiksi Liettuasta Bulgariaan tai Ranskasta Ruotsiin. Tradingin osuus liiketoiminnasta on vajaa kolmannes.
– Samat teollisuuslaitokset ja prosessoijat, joille toimitamme perunaa, saattavat käyttää vaikka sipulia, porkkanaa tai kaalta. Niitä voidaan myydä heille tavallaan samalla asiakkuudella. Sillä tavalla kirjo on aika laaja. Asiakkaamme tarvitsevat milloin mitäkin, ja jos meillä on kontakteja ja voimme auttaa, niin totta kai teemme kauppaa. Fokus on kuitenkin edelleen perunassa, Kuusisto sanoo.
Yhtiön tulos on ollut vuodesta toiseen plussalla – lukuun ottamatta vuosia 2014–2015. Hankalalle ajanjaksolle löytyy yksinkertainen selitys. Venäjän raja meni kiinni.
– Ne ovat luottotappiokirjauksia ulkomaankaupasta. Olimme tehneet kauppaa sinne ja samalla kun raja meni kiinni, katosi maksuhalukkuus. Ikävä kyllä emme ole ainutlaatuisia tässä asiassa. Suomessa moni tuottaja, joka möi Venäjälle, joutui alaskirjaamaan toimituksiaan. Operatiivisesti emme ole tehneet tappiota koskaan, Kuusisto kertoo.
Kansainvälisen politiikan tuiverrusten vaikutus näkyy Tyrnävälläkin. Kahden miljoonan euron ja kymmenen miljoonan perunakilon bisnes kuihtui yhdessä yössä, mutta sen perään ei auta haikailla.
– Jos miettii niitä poliittisia syitä, miksi raja on kiinni, niin ehkä se on kiinni ihan syystä. Se on ikävä asia siinä mielessä, että siellä olisi kotimaiselle perunalle lisämarkkinoita, mutta jos katsoo Itä-Ukrainan ja Krimin tilannetta, niin kyllä sen tietää, miksi se on kiinni. Eikä se näytä muuttuvan. Politiikka on politiikkaa.
Perunakauppaan liittyy paljon reissaamista. Toimitusjohtajalle kertyy matkapäiviä vuosittain 70–80. Sähköpostilla ja puhelimella voi tehdä osan asioista, mutta on tärkeää tuntea ihmiset ja tavata heidät myös kasvotusten.
– Jos haluaa luoda uutta markkinaa, jalkatyö on tärkeää. Venäjällä käytiin vuodessa 7–8 kertaa. Siellähän asiat hoituvat nimenomaan henkilökohtaisten kontaktien mukaan. Nyt matkoja on enemmän Keski-Eurooppaan, kun kaupan suunta vaihtui.
Perunakaupan kannalta kuiva ja kuuma kesä on kaksipiippuinen asia. Poikkeuksellisen kesän myötä kysyntää löytyy koko Euroopasta, mutta alkutuottajan saama hinta ei korreloi pienen sadon kanssa.
– Suomalaisille tuottajille nykymarkkinatilanne on harmillinen. Tuotteiden hinnanmuutoksia on niin hankala saada. Suomessa on sama kuivuus kuin Keski-Euroopassa, mutta siellä tuottajahinnat ovat yli 30 prosenttia korkeammat. Se, että täällä markkinat eivät reagoi ja toimi samalla tavalla, on valitettava juttu.
Perunan tulevaisuus näyttää Kuusiston silmään positiiviselta – koko maapallonkin näkökulmasta. Perunan vesi- ja hiilijalanjäljet ovat pienempiä kuin esimerkiksi riisin.
– Peruna tuottaa myös satoa hehtaaria kohden todella hyvin. Maailman väkimäärä kasvaa ja puhdasta vettä on rajallisesti. Silloin tuotantokasveja joudutaan valikoimaan. Jos mietitään maailmanlaajuista kuivuusongelmaa – tällaista megatrendiä – niin perunalla on siinä aika iso rooli. Perunalla pystyy ruokkimaan suuremman määrän ihmisiä vähemmällä vesimäärällä kuin riisillä.