RANTALAKEUS Tyrnävällä tehtiin päätös, että tievalaistus sammuu arkiöinä. Kun katuvalot eivät pala kello 24 ja 5 välisenä aikana, säästetään noin 10 000 euroa vuodessa. Sen sijaan viikonloppuöinä tiet valaistaan entiseen malliin.
Suurimmassa osassa Rantalakeuden kuntia tievalaistus sammuu yön ajaksi. Limingassa, Kempeleessä ja Lumijoella valoja on sammuteltu jo vuosien ajan.
– Viikonloppuisin tievalaistus on päällä myös öisin. Mutta arkiöisin valot sammuvat, ja tämä on ollut käytäntö hyvin pitkään, kertoo yhdyskuntainsinööri Vesa Anttila Limingasta.
Lumijoen va. kehitysjohtaja Ari Korkala ei edes muista, milloin tällainen päätös on kunnassa tehty. Siitä on kuitenkin jo vuosia. Limingassa ja Lumijoella katuvalot sammuvat kello 23 ja syttyvät uudelleen aamuviideltä.
Kempeleessä tievalaistus on pimennyt puoliltaöin. Sammuttelun on laskettu tuovan kymmenien tuhansien eurojen säästöt vuodessa.
Kuntien käytäntö on yhtenäinen ely-keskuksen hallinnoimien teiden valaistuksen kanssa.
– Ely-keskus sammutti muutamia vuosia sitten tievalaistuksen maantie 813:lta, ei kuitenkaan Limingan ja Lumijoen taajamien kohdalta. Viisitoista vuotta sitten maanteistä erkanevien paikallisteiden valaistukset siirrettiin kunnille. Niinpä esimerkiksi Ukuranperäntiellä valot ovat kunnan omistuksessa, selvittää Korkala.
Hailuodossa kunnan omistuksessa on Pölläntien valot, jotka palavat läpi yön. Muu tievalaistus on ely-keskuksen hallinnassa.Oulunsalossa valot sammutettiin pitkään yöksi, mutta sitä mukaa kun vanhoja lamppuja on vaihdettu led-valaisimiksi, käytännöstä on luovuttu.– Viime keväänä tehtiin päätös, ettei tievalaistusta enää öiksi sammuteta, koska sen takia himmennettävät led-valaisimet eivät toimineet oikein, kertoo rakennuttajainsinööri Mika Rintelä Oulun teknisestä liikelaitoksesta.
Kempeleessä tievalaistukseen on tulossa samanlainen muutos kuin Oulunsalossakin: valot jäävät palamaan myös öiksi.
Kunnanvaltuusto on hyväksynyt tievalaistuksen yleissuunnitelman, jonka mukaan valaistus vaihdetaan vaiheittain led-tekniikkaan.
Elohopeahöyrylamppujen valmistus on lopetettu, ja suurpainenatriumlamput alkavat olla jo vanhanaikaista tekniikkaa.
– Kun siirrrymme ledeihin, voimme luopua tievalaistuksen yösammuttelusta kolmen vuoden kuluessa. Led-lamput kuluttavat niin paljon vähemmän energiaa, ja yön aikana voidaan käyttää erilaisia himmennysohjelmia, kuten Oulussa jo tehdään, kertoo kunnossapitoinsinööri Tomi Väisänen Kempeleen kunnasta.
Väisäsen mukaan jo tämän vuoden aikana kunnan noin 3 000 valaisimesta 400-500:aan vaihdetaan led-tekniikka.
Loput vaihdetaan kahtena seuraavana vuonna. Valaisinremontit pyritään ajoittamaan kunnan muiden töiden ja esimerkiksi Oulun Seudun Sähkön urakoiden yhteyteen.
– Vielä ei ole lyöty lukkoon järjestystä, millä saneeraukset tehdään.
Koko remontin hintalappu asettuu jonnekin puolen miljoonan ja miljoonan euron väliin. Valaisimet ja pylväät on kuntoinventoitu, joten remontin yhteydessä hyödynnetään hyväkuntoiset pylväät ja valaisinten varret. Joissakin tapauksissa tarvitsee siis vaihtaa vain valaisintekniikka.
Limingassa on olemassa vanhoja asutusalueita, joilta tievalaistus puuttuu vielä kokonaan. Kunnanvirastoon on esitetty toiveita valaistuksen saamisesta myös näille alueille. Toistaiseksi tähän ei ole Anttilan mukaan resursseja.
– Ensiksi meidän on uusittava jo olemassa oleva valaistus led-tekniikkaan, ja vasta sen jälkeen ryhdytään suunnittelemaan valaisemattomien teiden valaistusta, Anttila sanoo.
Lamppuremonttia on tehty vaiheittain, ja sitä on tarkoitus edelleen jatkaa.
– Ehkä puolet valaisimista on vielä vaihtamatta. Osassa tapauksia riittää, kun pelkkä led-hehku vaihdetaan. Suurimmaksi osaksi on pitänyt vaihtaa koko valaisin.
Anttilan mukaan led-valoihin siirtyminen on investointina iso, mutta se voi tuoda energiakustannuksissa säästöä jopa 80 prosenttia.
Tänä vuonna lamppujenvaihto-operaatiota on hieman hidastanut katuvalo-ohjauskeskuksen uusiminen. Sen avulla lamppujen sammuttamista ja sytyttämistä voi säädellä etänä.
Lumijoella led-valaistukseen siirtymistä ei suunnitella, koska puolenkymmentä vuotta sitten elohopealamput vaihdettiin monimetallilamppuihin.
– Silloin monimetallilamput olivat huomattavasti elohopeapurkauslamppuja energiatehokkaampia. Nykyään olisi tarjolla tietysti huomattavasti tätäkin energiatehokkaampia ratkaisuja, Korkala huomauttaa.
– Monimetallilamput eivät kuitenkaan ole missään nimessä vielä käyttöikänsä päässä. Lamput ovat uusia ja hyväkuntoisia, eikä niitä ole tarkoituksenmukaista lähteä tässä vaiheessa korvaamaan led-teknologialla energiankulutuksen minimoimiseksi.
Korkala arvelee, että jossain vaiheessa asiaa täytyy kuitenkin tarkastella riippuen esimerkiksi siitä, miten kuntien ilmastotavoitteet muuttuvat tulevaisuudessa.
– Valaisintuotteet kehittyvät koko ajan ja tulevat edullisemmiksi. Tulevaisuudessa lamppujen korvaamista uudemmalla tekniikalla tarkastellaan varmasti.
Mitään linjausta siitä, mikä on tulevien kaava-alueiden valaistustekniikka, ei Lumijoella ole tehty.
Tyrnävällä Hirvelän asuinalueelle piti tulla uudenlainen älyvalaistus, josta saatuja kokemuksia olisi voinut levittää laajemmallekin kuntaan. Alueella oli tarkoitus miettiä eri valaisinmalleja, niiden ohjelmointivaihtoehtoja ja jopa sitä, voisivatko valot syttyä palamaan silloin, kun alueella liikutaan. Pohdittavana oli myös, voitaisiinko valaistus toteuttaa elinkaarimallilla.
Valaistuksen kilpailutusta valmisteltiin, ja toimijoiden kanssa käytiin vuoropuhelua. Hirvelän alue oli toimijoiden mielestä tällaiseen kokeiluun kuitenkin liian pieni. Lisäksi projektia vetäneet kiinteistöpäällikkö Johanna Vakkuri ja kehittämisjohtaja Helena Illikainen siirtyivät Tyrnävältä muihin tehtäviin.
– Asia piti palastella ja miettiä uusiksi, kertoo ympäristöjohtaja Matti Mannonen Tyrnävältä.
Mannosen mukaan asialla on sen verran kiire, että jo tämän vuoden puolella on tavoitteena selvittää, millaista konsultaatiota ja ohjausta tarvitaan valaistusratkaisujen löytämiseksi. Kun sopivat ratkaisut löydetään, ne toteutetaan kunnan muissakin kohteissa.
– Emme me aio käyttää muita valaisuratkaisuja kuin ledejä, ja niihin siirrytään vaiheittain.
Mutta ovatko lamput sitten tehtaalla himmenemään ohjelmoituja, kaukosäätimellä paikan päällä vai tietokoneella valvomossa himmennettäviä ja ohjelmoitavia, on vielä avoin kysymys.
Tyrnävällä ehdittiin vaihtaa vuonna 2013 muutamia satoja elohopeahöyrylamppuja suurpainenatriumlamppuihin Seppälässä, Kotimetsässä ja Temmeksellä. Koulutielle on asennettu vuonna 2014 led-valaisimet, jotka eivät ole ohjelmoitavia.