KEMPELE Remontti Kempeleen Kirkonmäellä etenee vähä vähältä. Viime vuonna alkaneen rupeaman aikana on saatu tehtyä vanhan kirkon ulkopuoliset hirsikorjaukset ja ulkoverhoukset ja myös restauroitu ikkunat puitteineen. Nyt kunnostustyöt ovat edenneet kellotapuliin, jossa on aloitettu ulkomaalin poistaminen.
– Vuonna 1691 valmistuneen kirkon remontoiminen ei ole yksioikoista tekemistä. Koko projekti tehdään käsityönä ja välillä joudutaan käymään keskustelua. Urakassa on haastetta ja sen edessä tuntee syvää nöyryyttä, muotoilee Kempeleen seurakunnan talousjohtaja ja hankevastaava Anneli Salo.
Vaikka kirkon remontoinnissa on vielä monta vaihetta edessä, käännetään katsetta jo pikkuhiljaa piha-alueiden suuntaan. Kempeleen Pyhän Kolminaisuuden kirkossa pääsee viikon päästä keskiviikkona osallistumaan keskustelu- ja kuulemistilaisuuteen, jonka aiheena on hautausmaan ja kirkkoympäristöjen aluesuunnittelu. Suunnitteluun lukeutuvat muun muassa viheralueet, kulkuväylät, parkkipaikat ja valaistus sekä roska-astioiden, porttien ja vesipisteiden paikat.
Anneli Salon mukaan suunnittelun yhtenä tärkeänä tavoitteena on yhtenäistää Kirkonmäen aluetta. Hän toivoo, että kempeleläiset innostuisivat ilmaisemaan mielipiteensä aiheesta.
– Haluamme kuulla mitä seurakuntalaiset ovat mieltä. On tärkeää, että ihmiset kertovat meille huomioitavia seikkoja. Mikä toimii ja mikä ei? Ja miten aluetta voitaisiin kehittää?
Kirkkovaltuuston puheenjohtaja Kaisu Juvani ja kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja Tuula Rauma iloitsevat siitä, että suunnitteluvaiheessa kuullaan alueen käyttäjiä. Rauma kiittelee seurakuntaa siitä, että se on pitänyt kuntalaiset niin hyvin ajan tasalla koko remonttihankkeen ajan. Hyvä tiedotus on myös hälventänyt remonttiin liittyvää tunnelatausta, joka oli voimakasta varsinkin töiden alkaessa.
– Tämä on kempeleläisille rakas hanke ja on sydämen asia, että alue saadaan kuntoon, Juvani alleviivaa.
Seurakunnan edustajien ohella keskustelutilaisuudessa ovat paikalla pääsuunnittelija Ulla Rahola, maisemasuunnittelija Pirita Meskanen ja valaistussuunnittelija Henrika Pihlajaniemi.
Muutamia ajatuksia on jo ehditty hiukan kypsytellä ennen keskustelutilaisuuden järjestämistä. Puntaroitavana on ollut muun muassa turvallisuuteen liittyviä tekijöitä, kuten Kirkonkylän koulun puoleiset portaat ja kulku Kirkonmäen parkkipaikalle.
– Olemme käyneet Ely:n kanssa keskusteluja mahdollisuudesta lisätä alueelle toinenkin sisääntuloliittymä. Varsinaisia kolareita ei tietääkseni ole parkkialueella sattunut, mutta läheltä piti -tilanteita kyllä, Salo toteaa.
Alueen ongelmana on ollut myös vesijohtoverkosto, joka on jäätynyt herkästi. Salo toivoo, että suunnitelmassa löydettäisiin keino turvata vedensaanti hautausmaalle heti kesän aluettua.
Harkinnassa on myös muualle haudattajen muistomerkin paikan muuttaminen siten, että hautapaikoille vapautuisi vielä lisää tilaa. Hautausmaalle itsessään ei tehdä mitään käytäväpintojen ja kasteluvesiverkoston uusimisia lukuun ottamatta.Vanhan kirkon ulkovuoren korjaamisen lisäksi korjauslistalla ovat myös paanukatto ja kirkkomaalaukset. Hirsipohjalle tehtyjen maalausten restaurointiin haetaan tietoa Italiasta saakka. Konservaattori itse on kuitenkin helsinkiläinen Tiina Sonninen.
– Maalausten restaurointiin liittyvät koemaalaukset on tarkoitus tehdä tämän vuoden aikana. Konservointityö aloitetaan puolestaan ensi kesänä, Anneli Salo kertoo.
Tiedossa on, että vanhasta kirkosta löytyy Mikael Toppeliuksen ja Emanuel Granbergin maalaustaidetta. Maalausten tarkempi tutkiminen on herättänyt epäilyksen siitä, että kirkosta löytyisi kolmannenkin kirkkomaalarin Lars Galleniuksen ornamenttimaalauksia. Tiedon varmistuminen lisäisi kirkkorakennuksen harvinaislaatuisuutta entisestään.
– Kirkkoahan on jo esitetty Unescon maailman perintökohteeksi. Myös kirkkohallitus on nostanut sen kolmen tärkeimmän kirkon joukkoon ja museovirasto puolestaan kymmenen tärkeimmän rakennuksen joukkoon. Kempeleläisille kirkko on tietenkin listalla ykkösenä, Salo painottaa.
Remontin valmistuminen häämöttää neljän vuoden päässä, jolloin vanha kirkko on tarkoitus vihkiä uudelleen käyttöön. Maalausten konservoinnin, paanukatteen uusimisen ja pihatöiden vuoksi vuoksi kirkko joudutaan sulkemaan tämän kesän jälkeen. Kulttuurihistoriallisesti arvokas kirkko avaa ovensa jälleen vuonna 2022.
