Viime joulukuussa Hailuodon kirjastossa striimattiin Suomen kansallisoopperan esittämä La Bohéme. Kirjastonhoitaja-kulttuurisihteeri Kari Blomster keitteli oopperavierailleen teet, ja hiukopalaksi tarjoiltiin Hailuodon italialaisvahvistus Tammaro Chiacchion valmistamaa pitsaa ja pastaa.
Kirjastossa on myös viikoittain tuolijumppaa, jonka ohjaaja on paikalla milloin livenä, milloin valkokankaalla. Viime kerralla Blomster piipahti ennen tuolijumpan alkua tien toisella puolella seurakuntatalossa. Euron aamiaiselta oli jäänyt ylimääräisiä voileipiä, jotka tuolijumppaajat saivat nautittavakseen.
– Silloin mietin, että näiden päivien aikana on tavoitettu jotain oleellista, Blomster miettii.
Hailuodon kirjastossa järjestettiin viime vuonna 140 tilaisuutta: tuolijumpan ja strimausten lisäksi esimerkiksi musiikillisia LiveQ- ja elokuvallisia LeffaQ-tapahtumia sekä kirjailijavierailuja. Kirjaston kävijämäärät ovatkin kunnioitettavat saaren väkilukuun nähden. Laskurin mukaan viime vuonna kävijöitä oli 15 891, eli lisäystä edellisvuoteen on 35 prosenttia. Eikä kirjasto ole auki kuin kolmena päivänä viikossa ja vain kahtena niistä iltakahdeksaan saakka.
– Mutta onhan meillä kunnan isoin valkokangas ja ilmoitustaulu, Blomster nauraa.
Kirjasto taipuukin mukavasti elokuvailtoihin, sillä neljän liikuteltavan kirjahyllyn ansiosta aiemmin luokkana palvelleeseen huoneeseen mahtuu istumaan ainakin 70 ihmistä – niin kuin esimerkiksi viime elokuun kotiseutupäivien aikana.
Lue lisää 12.2. Rantalakeudesta tai diginä!
Rantalakeus. Omatoimikirjastojen määrä on kasvanut voimakkaasti viime aikoina, selviää aluehallintoviraston vuonna 2019 tekemästä selvityksestä.
Kyselyn mukaan lähivuosille on suunniteltu jopa 160 uuden omatoimisen palvelupisteen rakentamista. Vuonna 2015 kerätyssä vertailuaineistossa omatoimisia palvelupisteitä oli 61. Omatoimikirjastoja on kaikissa maakunnissa.
− Omatoimikirjastoja voi hyvällä syyllä kutsua ilmiöksi. Omatoimisten palvelupisteiden määrä on kasvanut voimakkaasti viime vuosina, ja tulevaisuuteen suunnataan yhteisöllisyys mielessä, toteaa kirjastotoimen ylitarkastaja Mika Mustikkamäki.
Omatoimikirjastot parantavat ensisijaisesti kirjastopalvelujen saatavuutta. Lisäksi tilojen käyttö on monipuolistunut erilaisten harrasteryhmien ja muiden käyttäjäryhmien ansiosta.
Tyypillisiä käyttäjäryhmiä ovat lukupiirit ja erilaiset yhteisöt. Omatoimiajalla kirjastoissa järjestetään myös erilaista ruohonjuuritason kulttuuritoimintaa, kuten konsertteja ja näyttelyitä.