Ka­pu­la­los­sil­la Var­ja­kan­saa­reen

Tämähän käy urheilusta, tuumasivat Reijo Huhta ja Pertti Peiramo. Miehet olivat kapulalossilla ensimmäistä kertaa. Varjakansaari on täynnä muistoja saha-ajoilta. Tapio Moilanen Ervastinkylän kyläyhdistyksestä toimi lauantaina kapulalossin kipparina ja saarioppaana. Oululaiset Eero ja Raili Yrjänäinen ihastuivat Varjakansaaren monimuotoiseen luontoon. Oulun kaupungin yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut on korjannut Varjakan kapulalossin rantautumisrakenteita ja lossilla voi nyt kulkea Varjakan saareen. Kymmenkunta rakennusta saha-ajoilta on säilynyt Varjakansaaressa. Varjakassa toimi yksi Pohjoismaiden suurimmista sahoista vuosina 1900-1928.
Tämähän käy urheilusta, tuumasivat Reijo Huhta ja Pertti Peiramo. Miehet olivat kapulalossilla ensimmäistä kertaa.
Tämähän käy urheilusta, tuumasivat Reijo Huhta ja Pertti Peiramo. Miehet olivat kapulalossilla ensimmäistä kertaa.
Kuva: Susanna Eksymä

OULUNSALO – Tervetuloa kapulalossille. Täällä ei tarvitse pelätä norovirusta, leukaili Ervastinkylän kyläyhdistyksen aktiivi Tapio Moilanen lauantaiaamuna Oulunsalon Varjakan satamassa viitaten Tukholman laivalla riehuneeseen vatsatautiepidemiaan.

Moilanen toimi lauantaina paitsi kapulalossin kipparina, myös Varjakan saarioppaana. Parituntinen vierähti kuin siivillä paljasjalkaisen oulunsalolaisen kertoillessa mukaansatempaavaan tyyliinsä saaren värikkäästä historiasta.

Varjakansaari eli kulta-aikaansa vuosina 1900–1928. Noina vuosina saarella toimi yksi Pohjoismaiden suurimmista sahoista.

– Parhaimmillaan saarta asutti tuhatkunta henkeä. Oli paloasemat, hevostallit, rautatie ja kauppa, jonne tultiin ostoksille mantereeltakin, Moilanen selosti.

Osa Varjakansaaren saharakennuksista tuhoutui tulipalossa vuonna 1919 ja osa on siirretty Pateniemen sahalle. Kymmenkunta rakennusta on kuitenkin säästynyt ja ne kuuluvat tänä päivänä Museoviraston valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon.

– Talvella täällä on tullut käytyä hiihtämällä, mutta pitihän saari päästä näkemään kesäasussakin. Kapulalossi oli uusi elämys niin minulle kuin pojillekin, kommentoi lastensa Veetin ja Eelin sekä Otto-koiran kanssa saarikierrokselle osallistunut oulunsalolainen Kati Perälä.

– Kerrassaan upea ja ainutlaatuinen miljöö. Kaupungin pitäisi ehdottomasti satsata näiden rakennusten entisöintiin.

Perälän kommenttiin yhtyi koko parikymmenpäinen saarikierrokselle osallistunut porukka.

Oulun kaupunki etsiikin parhaillaan yhteistyökumppania Varjakan alueen kehittämiseen. Visiona on rakentaa Varjakasta elämyspalvelukeskus, joka perustuu historiaan, kulttuuriin, luontoon ja mereen.

Oulun kaupungin vision mukaan Varjakka on tulevaisuudessa Oulun seudun merkittävä lähimatkailukohde, jossa on peruskorjattu historiallinen sahaympäristö, loma-asumista, merikeskuksena toimiva pienvenesatama ja ainutlaatuista luontoa. Tavoitteena on, että Varjakassa yhdistyvät työ, oppiminen, virkistäytyminen ja matkailu, ja alueella näkyvät arkkitehtuuri, taide ja kulttuuri.

Jos minulla olisi taikasauva, heilauttaisin sillä saaren rautateineen päivineen juuri samaan asuun, kuin se on ollut 1920-luvulla.

Lapsuusmuistojaan Varjakansaareen verestämään lähtenyt oulunsalolainen Juha-Pekka Vesala ei Varjakansaareen loma-asuntoja rakentaisi, vaan satsaisi jo olemassa olevien rakennusten entisöintiin ja niiden hyödyntämiseen. Samoilla linjoilla on oulunsalolainen Kirsi Helanen.

– Saaren luontoa ja historiaa tulisi kunnioittaa, säilyttää se museoalueena ja unohtaa lomarakentaminen. Jos minulla olisi taikasauva, heilauttaisin sillä saaren rautateineen päivineen juuri samaan asuun, kuin se on ollut 1920-luvulla.

– Taiteilijoiden ateljeita ja kesäleirejä saharakennuksiin, visioivat puolestaan oululaiset Eero ja Raili Yrjäjäinen.

– Toisaalta Varjakansaari olisi erinomainen vapaa-ajan asuntomessukohde, Oulunsalossa kesämökillä viihtyvä pariskunta ideoi.

He kiirehtivät lisäämään, että tehtiinpä saareen tulevaisuudessa mitä hyvänsä, historiaa ja monimuotoista luontoa tulisi kunnioittaa. Yrjänäiset eivät peitelleet ihastustaan saapastellessaan Varjakansaaren polkuja Tapio Moilasen vanavedessä. Saaren luontoa värittävät paitsi sahatyöläisten kasvimailta eli rekkooleista levinneet hyötykasvit kuin laivojen mukanaan tuomat harvinaisuudet.

–  Upea luonto. Ihania vanhoja haapoja ja lehtikuusia. Ja niin paljon kaikenlaisia marjoja, että tännehän täytyy tulla syksyllä uudelleen. On mustikkaa ja puolukkaa, viinimarjaa ja vadelmaa, tyrniä ja mesimarjaa, Raili Yrjänäinen ihasteli.

Varjakan saarikierros oli osa Ervastinkylän kyläyhdistyksen Varjakan satamassa järjestämää koko perheen ulkoilupäivää. Ohjelmassa oli muun muassa satamakirppis, keppihevoskilpailu, ritsa-ammuntaa ja frisbeen heittoa, kädentaitonäytöksiä, musiikkia ja makkaranpaistoa.

Ilmoita asiavirheestä