Onko sinulla mukavia muistoja tai toiveita kesän retkikohteista? Poikkeuksellinen kevät heijastuu myös kesän viettoon. Se tarkoittaa toisille lomaa, toisille vilkasta työsesonkia. Moni toivoo pääsevänsä luonnon rauhaan tai veden äärelle, lähialueelle tai pohjoiseen.
Suomessa riittää tutustumisen arvoisia paikkoja. Tänä kesänä ulkomaisia turisteja ei ole odotettavissa aiempien vuosien kaltaisesti. Myös siksi on tärkeää suunnata matkailueuroja kotimaahan.
Matkailu- ja ravintola-ala on työvoimavaltainen ja merkittävä kasvuala ympäri Suomen. Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRan mukaan matkailutoimialalla on töissä noin 140 000 työntekijää, mikä on 5,5 prosenttia maamme työllisistä. Työntekijöistä yli 30 prosenttia on alle 26-vuotiaita ja monen nuoren kesätyöpaikka on kiinni matkailijoista. Alalla on myös merkittäviä kerrannaisvaikutuksia muille toimialoille kuten rakennus-, kuljetus- ja kaupan alaan.
Osana koronakevään jälkeisiä elvytystoimia eduskunta sääti muun muassa määräaikaisen kustannustuen yrityksille ja myönsi kohdennettua tukea matkailuelinkeinolle. Jälkimmäinen on neljän miljoonan euron suuruinen rahoitus matkailun laaja-alaiseen yritys- ja aluekehittämiseen. Pohjoisen toimijat voivat hakea sitä Etelä-Savon maakuntaliitosta, elokuun loppuun asti.
Luontomatkailu on nousussa. Suomessa on 40 erilaista kansallispuistoa ja monia muita suosittuja luontokohteita. Kansallispuistot ovat sekä kansallisesti että kansainvälisesti merkittävä vetovoimatekijä. Status takaa luontomatkailulle kestävät ja pysyvät puitteet, jonka varaan voi rakentaa pitkäjänteistä yritystoimintaa.
Kansallispuistoihin ja retkeilyalueisiin sijoitettu raha palautuu yhteiskunnalle moninkertaisesti takaisin yritystoimintana, työpaikkoina ja verotuloina.
Metsähallituksen selvitysten mukaan kansallispuistoissa kävijä tuo lähialueelle keskimäärin yli 10 euroa jokaista puiston retkeilypalveluihin ja luontokeskuksiin sijoitettua euroa kohti. Matkailualueilla sijaitsevissa kansallispuistossa hyötysuhde voi olla 10 euroa korkeampi.
Kuusamon, Suomussalmen ja Taivalkosken alueella sijaitseva Hossa muutettiin vuonna 2017 retkeilyalueesta Suomi 100- kansallispuistoksi.
Vuonna 2015 Hossan retkeilyalueella kävi 53 300 kävijää ja aluetaloudelliset vaikutukset olivat 2,4 miljoonaa euroa. Muutos retkeilyalueesta kansallispuistoksi vaikutti selvästi: Hossan kävijämäärä tuplaantui ja vaikutus paikallistalouteen on kolminkertaistunut. Vuoteen 2020 tultaessa Hossan kävijämäärä on vakiintunut 100 000 kävijään vuodessa. Heistä lähes 70 prosenttia on ensikertalaisia.
Vierailin Hossassa ensi kerran eduskunnan ympäristövaliokunnan kanssa syksyllä 2015. Luonto lumosi ja vakuutti. Seuraava talvena eduskunta päätti Suomi 100-kansallispuistosta. Kirkkaiden vesien äärelle, Hossan avajaisiin Suomen luonnonpäivänä 2017 kokoontui tuhansia ihmisiä.
Avajaisnauhan leikkasivat Tasavallan presidentti Niinistö ja rouva Jenni Haukio. Jäi mieleen, kun rantaviivaa kulkiessamme presidentti Niinistö kumartui yhtäkkiä ja yllättäen, maistamaan kirkasta, raikasta vettä.
Lähialueella on muitakin upeita luontokohteita, kuten Karhunkierrokset ja Oulanka Kuusamossa, Rokua Utajärvellä ja Syöte Pudasjärven, Posion ja Taivalkosken alueella. Niissä on tullut retkeiltyä perheen kanssa - helppo suositella kaikkia! Heinäkuussa on tavoite suunnata kirkkaiden vesien ja toimivien retkipolkujen Hossaan.
Toivotan hyviä luonto- ja lähimatkailupäiviä myös Sinulle!
Mari-Leena Talvitie
Kirjoittaja on oululainen Kokoomuksen kansaedustaja ja ympäristövaliokunnan jäsen.