Velkaantuminen ja maksuhäiriömerkinnät ovat kasvaneet hälyyttävästi Suomessa. Ylivelkaantuminen tarkoittaa tilannetta, jossa henkilölle ei jää välttämättömien menojen jälkeen enää rahaa veloista suoriutumiseen, eikä hänellä ole omaisuutta velkojen kuittaamiseen. Varsinkin nuorten ylivelkaantuminen on suuri syrjäytymisriski. Ylitsepääsemättömät velat heikentävät mahdollisuuksia hakeutua ja kiinnittyä työelämään. Nuorten velkaantuminen johtuu usein heikoista taloudenhallintataidoista, mutta myös epäsäännöllinen ja riittämätön perusturva pakottaa ottamaan velkaa ruokaan ja asumiskuluihin.
Taloudellinen tilanne vaikuttaa suoraan elämänlaatuun. Käytännössä ylivelkaantuminen on perusoikeusriski, koska se kaventaa liikkumisvapautta, oikeutta terveyteen sekä vapautta valita oma ammatti ja asuinpaikka. Perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.
Vasemmistoliiton tavoitteena on Suomi, joka on oikeudenmukainen kaikille, ei vain harvoille. Tähän tavoitteeseen kuuluu myös se, että ylivelkaantuneille annetaan mahdollisuus suoriutua taakastaan inhimillisellä tavalla ja mahdollisuus palata normaalielämään. Ylivelkaantumista vastaan tarvitaan monia toimia. Avainasemassa ovat ihmisten talousosaamisen lisääminen sekä työllisyyden parantaminen. Jokaisen pitäisi tulla toimeen ansaitsemallaan palkalla. Siksi velkaantumisen ehkäisyyn toimivat pitkälti samat toimet kuin köyhyyden poistamiseen.
Sosiaaliturvasta ei ainakaan saa leikata enää yhtään enempää. Terveydenhuollon maksukattoja voisi yhdistää ja alentaa, ja lääkekorvauksia parantaa. Terveyskeskusmaksuista olisi hyvä luopua kokonaan. Yksityisten perintäfirmojen käyttöä ei tulisi sallia julkisten sote-maksujen perinnässä.
Talous- ja velkaneuvonnan saatavuutta on parannettava ja velkajärjestelyjä on helpotettava. Talousosaamisen opetusta on lisättävä eri asteisessa koulutuksessa. Pikavipit on laitettava kuriin. Pikavippien mainonta on kiellettävä kokonaan ja niiden valvontaa on tehostettava. Pikavipit ovat usein osasyyllisiä velkakierteeseen, ja niitä otetaan silloin, kun mistään muualta ei enää luottoa saa. Käytännössä pikavippifirmat käyttävät hyväkseen ihmisten taloudellista ahdinkoa.
Ulosottoon ja velkavankeuteen ajautuneiden tilannetta on helpotettava niin, että käteen jäävä palkka aidosti palkitsee työnteosta. Ulosoton suojaosa pitää korottaa vähintään samalle tasolle takuueläkkeen kanssa. Muuten vaarana on kannustinloukkuun jääminen. Maksuhäiriömerkintöjen kestoa on lyhennettävä. Merkinnät vaikeuttavat paitsi yritystoimintaa, myös asunnon, vakuutusten, sähkösopimusten ja puhelinliittymien hankintaa. On myös perusteltua ja inhimillistä, että maksuhäiriömerkintä poistuu takaisinmaksun yhteydessä tai sitten, kun velan peruste on poistunut.
Sosiaalinen luototus on tällä hetkellä kunnille vapaaehtoista. Käytännöstä tulee tehdä valtakunnallinen. Sosiaalinen luototus myönnetään vähävaraiselle henkilölle, joka pystyy suoriutumaan takaisinmaksusta, mutta jolla ei ole mahdollisuutta saada kohtuuehtoista luottoa muualta. Sosiaalinen luototus hillitsisi todennäköisesti pikavippien käyttöä ja niistä aiheutuvaa velkakierrettä. Euroopan järjestelmäriskikomitea antoi Suomelle viime vuonna suosituksen asuntomarkkinoiden haavoittuvuuksien torjumiseksi. Sen mukaan kotitalouksien velkaantuminen pitäisi estää velkakatolla. Kotitalouden kaikkien luottojen määrä saisi olla enintään 4,5 kertaa vuotuisten bruttotulojen verran ja asuntolainan maksuaika saisi olla enintään 25 vuotta.
Toisaalta kotitalouksien tulot saattavat yhtäkkiä muuttua radikaalisti työttömyyden, pitkäaikaisen sairauden tai avioeron vuoksi. Siksi en kannata jyrkkiä ja joustamattomien velkakattoja, jotka saattavat johtaa epäinhimillisiä tilanteisiin. Omistusasuminen ei saa olla vain rikkaiden etuoikeus.
Katja Hänninen
kansanedustaja
Vasemmistoliitto