Liminka Ilo siitä, että agrologien ammattitaito ja tietämys ovat taas arvossaan, kun biotalous on yksi hallituksen kärkihankkeista. Huoli siitä, että byrokratia ja Venäjä-pakotteet vetävät viljelijöiden elämän entistäkin ahtaammaksi.
Näiden kahden ääripään väliin mahtuivat ne tunnelmat, joita käytiin läpi Oulun seudun agrologien 80-vuotisjuhlassa viime lauantaina Limingan kansanopistolla. Juhlimassa oli kolmisenkymmentä Oulun alueen agrologia.
Agrologien liiton puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Rantakangas valoi juhlivaan ammattikuntaan uskoa tulevaan.
– Tällä hetkellä meillä on useita mittavia biotaloushankkeita valmisteilla. Toteutuessaan nämä merkitsevät tuhansia uusia työpaikkoja maaseudulle. Maailmanluokan tavoitteet kuten ilmastonmuutoksen hillitseminen antavat vahvan taustatuen toimille, Rantakangas tähdensi.
Hän muistutti, että luonnonvarojen jalostaminen ja teollistuminen juuri maaseutu-Suomessa nostivat maamme jaloilleen sotien jälkeen. Hän povasi suunnitelluista biotaloushankkeista paitsi uusia työpaikkoja, myös lisää kassavirtaa maa- ja metsätiloille.
– Agrologeilla on perinteisesti ollut merkittävä vaikutus maaseutuelinkeinojen kehitykseen. Tämä ei tule jatkossakaan heikkenemään, mutta se edellyttää maatalousalan koulutukselta aktiivista jatkuvaa osallistumista yhteiskunnalliseen toimintaan, Rantakangas kehotti.
Tervehdyssanat lausunut Oulun seudun agrologit ry:n puheenjohtaja Kalevi Kuokkanen kantoi huolta siitä, että alan koulutukseen ei aina pääse motivoituneimmat oppilaat.
– Opintonsa keskeyttäneitä on jopa kolmannes opiskelijoista eli noin 150 nuorta vuodessa.
Kuokkanen kritisoi esimerkkien avulla myös EU-tukipolitiikan sekavuutta. Hänen mukaansa tukibyrokratia estää jo tilojen kehittämistä.
– Ketä tällainen sekasotku palvelee? Onko byrokratiasta tullut itseään ruokkiva järjestelmä? Hyvä hallinto on selkeää, kansantajuista ja se koetaan oikeudenmukaiseksi. Jos hallinto ei sellaista ole, turhautuminen johtaa brexiteihin ja vastaaviin.
– Agrologien ammattitaito muuttuvassa maailmassa ja ammattimainen ote asioihin on kantava voima Suomen maakunnissa. Tästä olen hyvin ylpeä, Kuokkanen sanoi.
Hän muistutti metsätoimihenkilöiden kanssa perustetusta Luva ry:stä, jonka kautta halutaan tuoda kummankin ammattiryhmän asiantuntijuutta entistä enemmän esille esimerkiksi bioenergia-asioissa.
Agrologien liiton toiminnanjohtaja Esko Lappalainen tervehti juhlivaa yhdistystä ja muistutti yhteisestä 25 vuoden taipaleesta.
– Noiden vuosien aikana maailma on muuttunut kovasti. Agrologien määrä on lisääntynyt etenkin 90-luvulla, ja naisten osuus on kasvanut. Agrologien työllistymismahdollisuudet ovat heikentyneet ja työpaikat vähentyneet. Yrittäjyys agrologien parissa alkanut yleistyä; seuraavaa matrikkelia laadittaessa yrittäjiä saattaa olla agrologien joukossa jopa enemmän kuin palkansaajia, Lappalainen pohtii.
Lappalainen iloitsee siitä, että yhteistyössä paikallisyhdistyksen kanssa tehtyjen laskelmien ansiosta agrologikoulutus saatiin säilytettyä Oulun ammattikorkeakoulussa.
Yhdistyksen pitkäaikainen jäsen Reino Laitinen kertoi muisteluksiaan yhdistyksen toiminnasta. Talousasiat on aina osattu hoitaa niin hyvin, ettei rahahuolia ole ollut.
Laitinen muisteli myös Limingassa pidettyjä kesäpäiviä, Muhoksen Koivikossa järjestettyjä agrologien taitokilpailuja, pilkkihiihtokilpailuja ja pikkujouluja.
Päätössanoissaan Pauli Greus muistutti, että asenne alkutuottajia kohtaan on kääntynyt aiempaa myönteisemmäksi.
– Nykyään on yleinen mielipide, että alkutuottajan olisi saatava elintarvikeketjussa nykyistä suurempi osuus. Myötätuntoa ei kuitenkaan riitä. Meidän on osattava vaikuttaa tilojen saamaan tuloon.
80-vuotisjuhlaan toi kunnan tervehdyksen Limingan kunnanvaltuuston puheenjohtaja Sanna Savolainen. Juhlan musiikkiesityksistä vastasivat Hilla Saukko (huilu) Sanna Savolaisen säestämänä sekä Lakeuden Laulumiehet.
Juhlassa palkittiin ansioituneita agrologeja. Suomen Leijonan Ritarikunnan ansioristi luovutettiin järjestöagrologi Sirpa Laitiselle. Agrologiliiton ansiomerkin pitkäaikaisesta järjestössä toimimisesta saivat Viljo Haataja, Kalevi Kuokkanen, Virpi Piippo ja Pauli Greus.
Agrologiliiton ansioristin erittäin ansiokkaasta ja pitkäaikaisesta toimimisesta järjestön hyväksi sai Reino Laitinen. Laitinen sai ansioristin numero 15.