Kameravalvonta kunnissa yleistyy, ja näin on käynyt myös Lumijoella. 2 000 asukkaan kunnassa on valvontakameroita nykyään koulukeskuksessa ja sen rakennuksissa, päiväkodissa ja kirjastossa sekä Varjakan satama-alueella.
Kempeleessäkin kameroita on nykyään seitsemässä eri kohteessa, joiden joukkoon kuuluvat muun muassa terveyskeskus ja kouluja. Yksittäisiä kameroita on muissakin kohteissa, mutta kouluilla valvontatarve on suurin.
– Kameravalvonta aloitettiin Kempeleessä kahdeksan vuotta sitten kahdella kameralla. Vuonna 2018 tehtiin valtuustoaloite valvonnan lisäämisestä. Sen jälkeen kameravalvonta on lisääntynyt. Nykyään kameroita on jo lukuisia, tietosuojavastaava Valle Uimonen Kempeleen kunnasta kertoo.
Tärkein syy kameravalvonnan yleistymiseen on ilkivalta. Valvonnan avulla kunnat pyrkivät puuttumaan siihen ja ehkäisemään sitä ennalta.
Valvonta onkin vähentänyt ilkivaltaa. Valle Uimosen mukaan Kempeleen kouluilla se on laskenut selkeästi.
Tarve videoiden ja kamerakuvien katselulle onkin nykyään suhteellisen vähäinen. Lumijoen kiinteistöpäällikkö Kyösti Rajaniemi muistelee tallenteita tarvitun vain kahdesti Lumijoella viimeisen vuoden aikana.
– Näissä tapauksissa tuli viranomaisilta pyyntö tarkistaa kamerat. Niistä löytyi myös tarvittavat tiedot ja ilkivallan tekijät pystyttiin tunnistamaan.
Kempeleessäkin valvontakameroiden kuvia ja videoita tarkistetaan vain muutaman kerran vuodessa. Niitä ei kuitenkaan luovuteta automaattisesti poliisille, vaan tämä tulee katselemaan kameravalvonnan tietoja Kempeleeseen.
– Ilkivaltatapaukset ovat useimmiten selvinneet.
Valvonnan lisäämistä säätelee moni laki, samoin tallenteiden katsomista. Kunnilla on kuitenkin oikeus ja mahdollisuus järjestää valvonta omilla kiinteistöillään ja alueillaan.
– Sijoituspaikkoja voivat olla vain tarkoituksen mukaiset alueet. Kamerat suunnataan siis niin, että ne valvovat vain kiinteistöä eivätkä viereistä taloyhtiötä tai tietä. Kunta voi valvoa vain omaa aluettaan.
Lue aiheesta lisää 3.6. Rantalakeudesta painettuna tai diginä!
