OULUNSALO Akionlahden nykytilasta päästään keskustelemaan Oulunsalon Varjakassa ensi viikon tiistaina, kun Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen, Oulun kaupungin ja ProAgria Oulun VYYHTI II -hanke järjestävät yhteisen keskustelutilaisuuden kuntalaisille.
Keskustelutilaisuuden tarve lähti liikkeelle asukkaiden ja viranomaisten aloitteesta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ylitarkastajan Jermi Tertsusen mukaan. Taustalla olivat keskustelua herättäneet kalakuolemat.
– Olimme puheissa asukkaiden kanssa kevättalvella, kun heikko vesitilanne aiheutti runsaasti kalakuolemia. Keskusteluissa tuli ilmi, että tilanteen päivittämiseen on tarvetta kuntalaistenkin mielestä.
Akionlahden suojelualuetta on kunnostettu viimeksi kuusi vuotta sitten. Tuolloin toimenpiteisiin ryhdyttiin kuntalaisten tarpeesta. Tavoitteena oli padota Akionlahden väyliä, joita oli aikoinaan ruopattu. Maankohoamisesta johtuen rannat olivat alkaneet kasvaa vähitellen umpeen vehen vähyyden ja rehevöitymisen vuoksi, vaikka vesi vaihtuikin lahdella hyvin.
– Toimenpiteiden avulla lähdettiin parantamaan aiempien toimien ja maankohoamisen heikentämää vesitilannetta. Akionlahdelle rakennettiin pohjapadot, ja ne toimivatkin, Jermi Tertsunen kertaa edellistä kunnostushanketta.
Käytännössä toimenpiteet vain hieman hidastivat kluuveille luonteenomaista kehitystä. Varsin nopeasti, vain kuudessa vuodessa vedenlaatu on muuttunut, kun merivedenvaikutus on vähentynyt. Kluuvista on tullut rehevä, ja välillä sen olosuhteet ovat myös hapettomat.
– Seurauksena on ollut erilaisia ongelmia, kuten eri ainesten liukenemista sedimenteistä. Välillä on ollut myös hajuhaittoja
Kalakuolemat ovat olleet yksi näkyvimmistä ongelmista. Kevättalvella pohjapadoista löytyneet sadat hauet ja ahvenet olivat Tertsusen mukaan kuitenkin vain jäävuoren huippu.
– Suurin osa kalakuolemista yleensäkin jää näkymättömiin. Niiden aiheuttamat kerrannaisvaikutukset tulevat näkyviksi vasta jonkin ajan kuluttua.
Tilanne Akionlahdella ei kuitenkaan ole mitenkään poikkeuksellinen.
– Kluuvissa tapahtuneet muutokset ovat väistämättömiä ja osa niiden luontaista kehitystä. Seuraavassa vaiheessa rehevöityminen kiihtyy, ennen mahdollista karuuntumista, minkä jälkeen kluuvit kasvavat umpeen. Seuraavaksi Akionlahdesta muodostuukin merenrantasuo, jollei alueella tehdä jotakin luontaisesta poikkeavaa, Jermi Tertsunen kuvailee.
Akionlahden kluuvi onkin hänen mielestään entisenä lahtena ja järvenä hieno osoitus luonnon monimuotoisuudesta. Sen ansiosta alueella on myös runsaasti linnustoa.
Rikas linnusto oli myös syynä siihen, että alue hyväksyttiin vuonna 2006 osaksi Natura 2000 -verkostoa. Suojelualue sijaitsee pääosin jakokunnan omistamalla vesialueella ja rantaniityillä.
– Viidenkymmenen vuoden kuluttua Akionlahti on kuitenkin aivan eri tyyppinen alue. Kiinnostava kysymys onkin, onko sillä enää suojeluarvoa, jos kluuvi kasvaa umpeen ja sen seurauksena lajisto muuttuu.
Tiistaina 29. elokuuta kello 18 Varjakan Kartanossa pidettävässä keskustelutilaisuudessa halutaan Tertsusen mukaan selvittää, millaisia toiveita kuntalaisilla on.
Kovin mittavia toimenpiteitä hän ei kuitenkaan pidä järkevinä. Luontaisen kehityksen ohella ne vaativat lupia ja byrokratiaa Akionlahden Natura-statuksen takia. Pohjapatojen rakentamisesta saadut hyödyt ja vaikutukset jäävät todennäköisesti kohtalaisen lyhytaikaisiksi.
– Nyt tilanne on aika hyvä. Kluuvissa on vettä, se houkuttaa lintuja ja kaloja, mutta voiko siellä olla ja veneillä? Onko alue tyydyttävä virkistyskäytön kannalta? Voisiko siellä tehdä vielä jotakin, vai annetaanko luonnon kehittää itse itseään? Näihin kysymyksiin voi löytyä illan aikana kiinnostavia vastauksia.