HAILUOTO Kiiminkiläisen toimittaja ja tietokirjailija Terhi Frimanin ja hausjärveläis-savukoskelaisen valokuvaaja ja erätarinoitsija Antti Sarajan kirjat Luontoruokaa (Maahenki 2017) ja Maailman paras matikkakirja (Docenco 2017) ovat syntyneet rakkaudesta ruokaan, luontoon ja Hailuotoonkin.
Friman ja Saraja ovat tehneet freelancereina yhteistyötä jo 25 vuoden ajan. Eräältä juttukeikkamatkalta Torniosta Tampereelle ajaessaan Saraja kertoi Frimanille kirjaideastaan, jossa olisi tarinoita luonnon antimia hyödyntävistä ihmisistä heidän resepteillään ryyditettynä.
– Pyysin Anttia myymään tämän idean minulle Tornion ja Tampereen välillä, ja jo Pihtiputaalla me mietimme, missä julkkarit järjestetään, Friman nauraa.
Molempien kirjojen kirjajulkkarit päätettiin järjestää Hailuodossa, koska kirjoissa on tarinoita myös Luovosta.
Luontoruokaa-kirjassa eläkkeellä olevaan kotitalousopettaja Alli Marjaniemi kertoo luontoruokaharrastuksestaan ja jakaa parhaat reseptinsä. Nykyään hän opastaa koululaisten sijaan lapsenlapsiaan luonnonantimien saloihin, mistä Friman on erityisen ihastunut.
– Allin löysin, kun soitin Sinisen Pyörän Kievariin ja kysyin vinkkiä, Friman paljastaa.
– Olin tosi otettu, kun aivan vieraat ihmiset auttoivat minua!
Kirjassa on kaksi tarinaa Hailuodosta. Se sisältää luontoruokatarinoita myös muualta päin Suomea ihmisistä, jotka kalastavat, metsästävät, marjastavat, sienestävät, keräävät – ja valmistavat saaliistaan mitä moninaisimpia herkkuja.
Kirja tarjoilee esimerkiksi pettuleipä-, sieni-, kala- ja riistareseptejä. Vinkkejä löytyy jopa pakurikäävän ja suolaheinän käyttöön.
Maailman paras matikkakirja syntyi Antti Sarajan intohimosta kalastukseen. Jotta ajatus ei olisi jäänyt muiden kirjaideoiden jalkoihin, Saraja kirjoitti tietokoneensa kylkeen mustalla tussilla MADE-TIETOKIRJA.
Kirja sisältää tarinoita mateen koukku- ja rysäpyynnistä eri puolilla Suomea. Siinäkin esiintyy hailuotolaisia: kalastaja Marko Välimäki vaimonsa Thiradan kanssa otsakkeella Majekeittoa Hailuodon paratiisisaarella.
– Välimäki kertoo kirjassa mateenpyynnin olosuhteista, omasta suhteestaan mereen ja kalastukseen sekä insinööritaidon hyödyistä tässä ammatissa. Thaimaalaissyntyinen Thirada-vaimo loihtii puolestaan herkullisen madekeiton.
Myös Vihiluodon kala saa kirjassa oman lukunsa. Otsikolla Madekosken tyttö kokkaa Vihiluodossa Rauni Kuusisto kertoo ”hurahduksestaan” mateeseen ja antaa pari reseptiä: paistetut madefileet ja Vihiluodon pystymade juurespedillä.
Luontoruokaa-kirja synnytettiin hitaasti muiden töiden ohessa kolmen vuoden aikana, jotta kirjaan saataisiin mahdutettua eri vuodenajat ja niiden antimet. Sen sijaan tietopainotteinen Maailman paras matikkakirja tehtiin hyvin ripeällä aikataululla Suomi 100 -hengessä.
– Haluamme kertoa näillä kirjoilla, että miten hienoa on, että Suomessa on jokamiehen oikeudet ja että meidän luonnostamme löytyy paljon hyvää ruokaa, Friman painottaa.
– Täydennämme toisiamme hyvin. Terhi on hurahtanut sieniin ja marjoihin ja hallitsee reseptiikan, minä taas tunnen riistan ja kalan, Saraja huomauttaa.
Miksi kirjailijakaksikko halusi järjestää kirjanjulkkarit vain Hailuodossa? Friman perustelee tätä rakkaudellaan saareen ja kertoo ensivisiitistään:
– Ystäväni on beagleharrastaja ja lähti Hailuotoon jäniskauden avajaisiin. Lähdin hänen mukaansa, ja ihastuin saareen heti. Se on maailman ihanin paikka! Aina kun minulle tulee vieraita etelästä, vien heidät retkelle Hailuotoon, puolitoista vuotta sitten Kiiminkiin muuttanut Friman kertoo.
– Käyn Hailuodossa säännöllisesti sorsajahdissa ja muutenkin – merta katsomassa, selvittää osan vuotta Savukoskella asuva Saraja.
Tietokirjailijat ja erätarinoitsijat halusivat Hailuodossa järjestettävillä julkkareilla näkyvyyttä paitsi kirjoilleen, myös Hailuodolle. Eivätkä he aio unohtaa saarta näiden kirjojen jälkeenkään.
– Hailuoto tulee näkymään seuraavissakin töissämme, mutta kerromme siitä vasta kun asia on varmistunut. Sekin liittyy kirjoihin, ruokaan ja ihmisiin, Friman ja Saraja paljastavat.
