KOULUN PUOLUSTAJA
Anu Markuksen kaikki kolme lasta ovat olleet Markkuun koulun oppilaita. Nuorin on edelleen kolmannella luokalla.
– Meillä on monien muiden tapaan koulusta todella positiiviset kokemukset. Markkuulla on sellaista yhteisöllisyyttä, jollaista isommissa kouluissa ei välttämättä ole, Markus sanoo.
– Tärkeintä olisi, että lapset selviytyisivät tässä voittajina, kävi miten kävi.
Markkuun koulun jatkamisesta koituvat kustannukset ovat liian kalliit.
– Pienissä kouluissa oppilaskohtaiset kustannukset ovat aina isommat. Mutta on ajateltava kokonaisuutta: oppilaita on vähän, eivätkä kokonaiskustannukset ole suuret. Tällaisten vertailujen tekeminen pelkästään oppilaskohtaisesti on minusta epäreiluakin.
– Jos Markkuun koulun opettajien siirrolla lasketaan säästettäväksi 130 000 euroa, niin säästö on laskennallinen, ei todellinen. Lisääntyneet kuljetuskustannukset sekä heijastukset lasten ja perheiden hyvinvointiin vaikuttavat niin, että viivan alle jäävä summa on paljon tätä pienempi.
– Itseäni jonkin verran häiritsee tällainen kamreerimainen ajattelu. Jos päättäjät rohkenevat ajatella asiaa laajemmin, he huomaisivat ettei koulun lakkauttamisesta tule merkittäviä taloudellisia säästöjä. En näe mitään niin isoa asiaa, jonka vuoksi koulu olisi lopetettava.
Oppilaiden siirtyminen Kirkkomännikön koululle ei ole lapsille tai perheille kovin dramaattinen ja raskas muutos.
– Meidän lapsemme pärjäävät kyllä samalla lailla kuin muutkin missä tahansa koulussa. Mutta olisi tärkeää tarjota pienille koululaisille turvallinen oppimisympäristö ja aloitus koulunkäynnille. Pidän erittäin arvokkaana asiana sitä, että tunnemme koulun opettajat hyvin, ja opettajat tuntevat perheet hyvin.
– Kunta teki kyselyn markkuulaisten lasten vanhemmille, ja vastanneista 84 prosenttia haluaisi lapsensa mieluiten Markkuun kouluun.
Kirkkomännikössä lapsille voidaan taata ehyt koulupolku ja moderni oppimisympäristö.
– Monellekaan viidesluokkalaiselle ei ole ollut haaste siirtyä Kirkkomännikön kouluun, varsinkin kun ryhmä pysyy samana. Heidän sosiaalinen ympäristönsä ei vaihdu vaan laajenee.
– Kun puhutaan pienistä lapsista, tärkeintä eivät ole opetusvälineet, vaan aivan muut asiat. Markkuun koulu pystyy mainiosti tarjoamaan uuden opetussuunnitelman mukaista opetusta etenkin monialaisten oppimiskokonaisuuksien osalta. Siinä on yhteistyö Markkuun kyläyhdistyksen kanssa ollut tärkeässä roolissa.
– Musiikkiluokkaa tai liikuntasalia Markkuun koululla ei ole, mutta emme ole sellaisia vaillakaan. Koululla on esimerkiksi tabletteja oppilasta kohden enemmän kuin muissa kouluissa.
Oppilasennusteiden mukaan lasten määrä ei lähivuosina kasva. Markkuun alue kiinnostaa rakentajia muista syistä kuin koulun vuoksi.
– Sekä kunnan että Markkuun kyläyhdistyksen oppilasennusteissa trendi on samansuuntainen. Laskelmissa ei ole kuitenkaan otettu huomioon muuttoa ja syntyvyyttä.
– Kyläyhdistys on aloittanut nyt aktiivisen tonttimarkkinoinnin, ja lyhyessä ajassa jo 3-4 perhettä on osoittanut kiinnostusta Markkuun aluetta kohtaan. Heidän mukaansa alueen houkuttelevuutta lisää juuri koulun läheisyys. Jos Markkuulle saadaan tällainen määrä uusia asukkaita, se voi tarkoittaa helposti yli kymmentä kouluikäistä lasta. Tämä lisäisi koulukuljetusten kustannuksia, jos koulu Markkuulla lakkautetaan.
– Myös aiemmin tänne muuttaneet ovat kertoneet koulun olleen ratkaisevaa sille, että he rakensivat juuri Markkuulle.
Jos koulu saisi jatkoa, sen kunnostamiseen uppoaisi satoja tuhansia euroja. Koulun jatkamiseen ei kunnan tässä taloudellisessa tilanteessa ole mahdollisuuksia.
– On epäjohdonmukaista ja poukkoilevaa päätöksentekoa, että vielä muutama vuosi sitten Markkuun koulu salkutettiin kehitettäviin kiinteistöihin. Tämän vuoden budjettiin varattiin myös määräraha koulun pihan kunnostukseen. Myös alueelle tehty osayleiskaava ja viemäröinti on viestinyt, että aluetta on tarkoitus kehittää.
– Osa päättäjistä ajattelee, että jos koulu saa jatkaa, siihen on uhrattava suuria summia. Totta kai koulua olisi kehitettävä niin, ettei tarvitsisi elää kädestä suuhun. Mutta koulun tarpeet ovat varsin pieniä. Liikuntasalivuoroja voitaisiin varata muilta kouluilta muutamana päivänä vuodessa. Sisäilmaongelmia koulussa ei tiettävästi ole, ja silläkin on merkitystä ratkaisuja tehtäessä – varsinkin kun Kirkkomännikön koululla oirehdintaa on.
Koulukeskustelussa on sekoitettu kaksi asiaa: koulu ja kyläyhdistys.
– Kyläkoulut ovat kylän hyvinvointidynamoja, jotka säteilevät hyvinvointia paitsi kylään, myös laajemmalle alueelle. Usein kyläyhdistyksen kantavat voimat ovat oppilaiden vanhempia, ja sitä kautta on syntynyt vahva sidos koulun ja kyläyhdistyksen välille.
Koulun lakkauttamisella ei ole vaikutusta kyläyhdistyksen toimintaa. Se voi jopa piristyä.
– Kyläyhdistyksen toiminta muuttuu merkittävästi jo siksi, ettei meillä olisi koulun lakkauttamisen jälkeen rakennusta, missä kokoontua ja toimia. Motivaatio voi kadota ja lakkauttamispäätös olisi kuin märkä rätti kasvoille. Paljon yleisempiä ovat ne tarinat, joissa kyläkoulun lopettamisen jälkeen myös kyläyhdistysten toiminta on hiipunut.
– Vanhan kiinalaisen sanonnan mukaan muutoksen tuuleen voi suhtautua kahdella tavalla: voi joko rakentaa tuulensuojan tai tuulimyllyn. Toivon, että koulun mahdollisen lopettamisen jälkeen aktiiviselle kyläyhdistykselle löytyisi resursseja ja tila toimia. Tällaista vapaaehtoista, kylillä syntyvää toimeliaisuutta pitäisi vaalia.
Markkuun koulu voi olla jatkossa koko Tyrnävän vapaa-aika- ja virkistyskeskus.
– Voisihan se olla, mutta toiminta vaatisi vahvat hartiat. Kyläyhdistyksellä ei sellaisia resursseja ole. Pelkään kuitenkin, että kunta haluaisi luopua rakennuksesta mahdollisimman nopeasti.
KOULUN LAKKAUTTAMISTA PUOLUSTAVA
Annukka Suotula-Ervastin (kesk.) mielestä kaksi asiaa menevät usein sekaisin, kun puhutaan Markkuun koulun lakkauttamisesta. Koulun lakkauttaminen ei tarkoita kyläyhdistyksen lakkauttamista, sen työn vähättelyä tai toimintaedellytysten viemistä. Suotula-Ervasti esittelee Rantalakeuden uutissuoraa, johon on listattu lakeuden kuntien tilinpäätökset. Vain Tyrnävä raahusti viime vuoden pakkasen puolella.
– Olisi ihana lukea tästäkin: ”Tyrnävä pinnisti plussalle”. Jos kunnan taloustilanne olisi parempi, Markkuun koulun oppilasmäärän kehitystä voisi muutaman vuoden vielä tarkastella.
Markkuun koulun oppilaskohtaiset kustannukset ovat pienemmät, kuin mitä kunta on laskelmissaan ilmoittanut.
– Näitä kustannuksia on meille päätöksentekijöille avattu, eivätkä tilinpäätöksestä otetut luvut voi huuhaata olla. Itse asiassa Rantaroustin ja Kirkkomännikön osalta oppilaskohtaiset kustannukset voivat olla jopa ilmoitettua pienemmät, koska Rantaroustin koululle on pitänyt hankkia koulun aloituksen takia kerralla enemmän tarvikkeita.
Pieniä kyläkouluja lakkauttamalla ei saada tutkimustenkaan mukaan säästöjä.
– Tärkein säästö saadaan siitä, että Markkuun koulun kaksi opettajaa voidaan siirtää avoimina oleviin virkoihin. Se vähentää uusien opettajien rekrytointitarvetta ja tuo suoraa säästöä 130 000 euroa. Koulukuljetuksista ei tule kovin paljon lisäkustannuksia, koska jo nyt Markkuun koululle kuljetetaan noin puolet koulun oppilaista.
Markkuun kouluun olisi tulossa nykyistä enemmän oppilaita, jos kuljetukset järjestettäisiin toisella tapaa.
– Koulukuljetukset on järjestetty niin, että autot kulkevat järkeviä reittejä suhteessa kustannuksiin. Vaikka kuljetukset järjestettäisiinkin toisin, se ei kovin paljon lisäisi Markkuun koulun oppilasmäärää.
– Kunnan ja kyläyhdistyksen laskelmissa oppilasmäärien kehittymisennusteissa on jonkin verran eroja, mutta ei paljon. Molemmissa näyttää siltä, että Markkuun koulussa olisi vuonna 2021 noin 20 oppilasta. Jos Markkuun koulua haluttaisiin kehittää, siellä pitäisi olla vuosiluokat 0-6 ja vähintään 50 oppilasta. Se taas tarkoittaisi isoja investointeja tiloihin.
Tulevaisuudessa Markkuulle tulisi paljon uusia asukkaita ja rakentajia, jos vain koulu säilyisi.
– Markkuun tonteista kiinnostuneilta on asiasta kyselty, ja muutamien vastanneiden mukaan koulu ei ole pääsyy alueen kiinnostavuuteen. Joitakin voi jopa kauhistuttaa koulu, joka ei ole niin priimakunnossa. Jokin muu vireä toiminta Markkuun koululla sen sijaan voisi kiinnostaa rakentajia enemmän.
– Päättäjien haasteena on saada lisää asukkaita tasaisesti koko kuntaan.
Lähikoulu ja pieni koulu on lapselle paras oppimisympäristö.
– Tästäkin on kahta eri näkemystä. Kumpi on parempi? Isommat ryhmät ovat nykyaikaa, ja niitäkin pilkotaan tarvittaessa pienempiin oppituntien mukaan. Jos pienissä kouluissa eri-ikäiset oppilaat ovat paljon tekemisissä keskenään, niin ei se tarkoita etteikö samanlaista yhteisöllisyyttä voisi löytyä isoistakin kouluista. Onhan kouluissa esimerkiksi kummioppilastoimintaa.
– Nykyisin Markkuun lasten koulutie on kovin repaleinen, kun he käyvät eskarin keskustassa, 1-4 -luokat Markkuulla ja vasta viidesluokkalaisina siirtyvät Rantaroustin koululle. Olisi hyvä, että lapsi voisi käydä alakoulun samassa ryhmässä tuttujen luokkakavereiden kanssa. Tämä on mielestäni tärkeä huomio ja lapsen edun mukaista.
– Tulee jotenkin surullinen olo, kun kuulee kommentteja ”säästämisestä lasten kustannuksella”. Tyrnävällä on hyvät koulut, joissa on laadukas opetus. Isommassa koulussa on mahdollista saada uusia kavereita, ja vanhemmatkin ovat tervetulleita aktiiviseen vanhempainyhdistykseen.
Markkuun koulusta tulee kunnalle joka tapauksessa kustannuksia ja ylläpitokuluja.
– Ylläpitokustannukset ovat kohtuulliset verrattuna säästöihin. Pidän tärkeänä, että koulukiinteistö säilyy kyläläisten käytössä. Rakennuksesta voisi tulla kaikkien kylätalo, jota yhdistykset ja kuntalaiset jopa yli kuntarajojen voisivat käyttää. Yhdistykset voisivat järjestää siellä kerhoja, ja ympäröivä luonto tarjoaa mahtavat mahdollisuudet vaikka mihin.
– Jos koululle tulisi yritystoimintaa, edellytyksenä olisi, että kyläyhdistys voisi toimia siellä myös jatkossa. Markkuun luonto mahdollistaa aivan toisenlaisen toimintaympäristön esimerkiksi matkailulle.
Koulu on kylän sydän. Sen lakkauttamisen myötä Markkuun seutu aktiivisine kyläyhdistyksineen alkaa hiipua ja passivoitua.
– Usein keskusteluissa sekoitetaan koulu ja kyläyhdistys. Ne ovat kuitenkin kaksi eri asiaa. Kaikki varmasti arvostavat sitä työtä, mitä Markkuun seudun kyläyhdistys on tehnyt. On muistettava, että kyläyhdistyksen vastuu käynnistämistään hankkeista jatkuu koulun mahdollisen lakkauttamisen jälkeenkin, koska yhdistys on saanut hankeavustusta.
– Jos koulu lakkautetaan, pettymys on aluksi varmasti suuri. Toiset näkevät sen kaiken loppuna, toiset taas uuden alkuna. On paljon esimerkkejä siitä, miten kyläkoulun lakkauttaminen on tuonut kylälle lisää vireyttä. Tällaisia ovat esimerkiksi Jokikylän koulu Kuivaniemellä, Mankilan koulu Rantsilassa sekä Alpuan koulu Raahessa.
