Oletko taloudellisesti tiukoilla? Haluaisit käydä konserteissa, teatterissa tai osallistua urheilutapahtumaan, mutta raha ei riitä pääsylippuihin?
Kempeleessä tämä huoli poistuu helmikuun alussa, kun kunta liittyy mukaan valtakunnalliseen Kaikukortti-verkostoon. Kortin avulla Kempeleessä pääsee maksutta esimerkiksi kunnan kulttuuripalvelujen järjestämiin tapahtumiin, Zemppi Areenan tilaisuuksiin, Nuu-teatterin näytäntöihin, Työväentalon tansseihin ja Kirin superspesispeleihin. Kortti toimii myös verkostossa olevilla muilla paikkakunnilla, joita on tällä hetkellä 13. Lähimpänä näistä on Oulu, missä kortti otettiin käyttöön viime syksynä.
Lakeuden itsenäisistä kunnista Kempele ottaa ensimmäisenä Kaikukortin käyttöönsä.
Kortti on tarkoitettu yli 16-vuotiaille, jotka käyttävät asiakkaana palveluita sellaiselta sosiaali- ja terveysalan toimijalta, joka on mukana Kaikukortti-toiminnassa, ja jotka ovat niin tiukassa taloudellisessa tilanteessa, etteivät voi siitä syystä käyttää kulttuuripalveluja.
Kempeleessä korttia jaetaan neuvolan perhetyöstä, mielenterveys- ja perheneuvolapalveluista, seurakunnan diakoniatoimistoista, kunnan sosiaalitoimistosta, ikääntyneiden hoivasta ja huolenpidosta, etsivästä nuorisotyöstä ja Zytkäriltä.
– Varallisuuttaan ei tarvitse todistella. Riittää, että henkilö kokee olevansa vähävarainen. Kortti on voimassa aina vuoden kerrallaan, Kempeleen kirjasto- ja kulttuurijohtaja Anne Toppari tarkentaa.
Raha ei kortin taustalla liiku. Mukana olevat yhteistyökumppanit ovat kunnan kanssa järjestämässä kulttuurielämyksiä hyväntekeväisyyshengessä. Toppari kiittelee, että toimijoita on ollut helppo houkutella mukaan.
– Reaktiona on ollut, että tällaista tarvitaan. Harvoin konsertitkaan ovat loppuunmyytyjä. Tavoitteena on saada mukaan myös ne, joilla on aiemmin ollut taloudellinen este. Lähdemme noudattamaan alussa valtakunnallisia Kaikukortti-kriteerejä. Kaikukorttikohteet voivat halutessaan rajata Kaikukorttilaisten liput viiteen prosenttiin ja festivaalit 20 henkilölle. Kortin käyttöön ottavien kannattaa olla aktiivisia ja hakea liput hyvissä ajoin, Anne Toppari ohjeistaa.
Asiakas saa Kaikukortin noutaessaan tietopaketin kortin käytöstä. Kortilla voi hankkia lippuja myös lapsilleen. Tai jos korttia käyttää isovanhempi, voi hän hankkia lippuja lapsenlapsilleen.
– Erilaiset pajatyöntekijät voivat ottaa käyttöön yhteisökortin, jolloin lippuja voi hankkia omalle toimintaryhmälleen, kuten kehitysvammaisille ja mielenterveyskuntoutujille, Toppari valottaa.
Kaikukortti pilotoitiin Espoossa vuonna 2015. Seuraavana vuonna kokeilu aloitettiin kaikissa Kainuun maakunnan kunnissa. Molemmissa kortista on luotu kokeilujen jälkeen pysyvä toimintamalli. Kulttuuria kaikille -palvelun koordinoiman Kaikukortti kaikuu -hankkeen hankekoordinaattori Mira Haataja on mielissään Kempeleen mukaanlähdöstä.
– Se edistää jo perustuslakiin kirjattuja kulttuurillisia oikeuksia. Kortti lisää harrastusmahdollisuuksia, kohottaa käyttäjän itsetuntoa ja vähentää eriarvoisuutta, Haataja summaa.
Tällä hetkellä kortin käyttöönottoa suunnitellaan muun muassa Keski-Pohjanmaalla, Rovaniemellä, Kemissä, Lohjalla ja Kauniaisissa.
– Vielä emme ole saaneet tilastoja siitä, onko korttia käytetty miten paljon ristiin eri alueilla. Nykyisestä toimintamallista keräämme verkostolta kokemuksia. Ainakin toistaiseksi korttia voi käyttää myös muissa mukana olevissa kunnissa.
Sekin kortin käyttöönottamista pohtivia kuntia, maakuntia ja seutukuntia kiinnostaa, että jatkossa valtiolta on mahdollisuus saada korvamerkittyä rahaa terveyttä edistävään kulttuuritoimintaan.
Kaikukortti
Kaikukortti on kortti, jolla voi hankkia maksuttomia pääsylippuja ja kurssipaikkoja kaikkiin niihin kulttuuripalveluihin, jotka kuuluvat valtakunnalliseen Kaikukortti-verkostoon.
Kaikukortti käy ristiin eri Kaikukortti-alueiden välillä.
Kortin voi ottaa käyttöön kunta, seutukunta tai vaikka kokonainen maakunta. Se tuo mukanaan konkreettisia rakenteita sote- ja kulttuurialan yhteistoimintaan ja edistää asukkaiden hyvinvointia.
Kortin tavoitteena on parantaa taloudellisesti tiukassa tilanteessa olevien nuorten, aikuisten ja perheiden mahdollisuuksia osallistua kulttuurielämään ja harrastaa taiteen tekemistä. Tavoitteena on edistää kulttuurin saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta.
